Vasikoiden vieroitus juotolta – ajatuksia herättävää pohdintaa sekä oivia vinkkejä

By Noora ja Sanni

Ryhmässä, pareittain vai jopa yksin? Kylmässä vai lämpimässä? 8- , 10- vai 12 viikkoisena? Asteittain vai äkillisesti? Entäs ne sairaat ja niin edespäin? Oma järki jo äiti-ihmisenäkin sanoo, että maha täynnä maitoa kasvaa parhaiten, nukuttaa hyvin ja jaksaa leikkiä eikä kiukuta. Mutta missä vaiheessa maitovasikkana oleminen alkaa viedä tilaa märehtijän kehitykseltä? Tavoitteena olisikin mahdollisimman luonteva ja stressitön siirtyminen juotolta karkearehuun, joka on vieläpä realistinen toteuttaa. Vieroitus on aina vasikalle stressi. Siitä ei pääse yli eikä ympäri, mutta missä kohtaa stressi kasvaa liian suureksi aiheuttaen kasvun heikkenemistä, verottaa hyvinvointia ja vaikuttaa negatiivisesti jopa tulevaisuuteen lypsylehmänä?

Vieroituksessa tapoja on monia, käytäntöjä vaikka mitä ja yhtä ainoaa ja oikeaa, joka kävisi kaikille ei varmasti löydy, koska ei sellaista ole. Me lähtisimme purkamaan asiaa tästä näkökulmasta:

1.      Miltä meidän vasikat näyttävät kahden kuukauden iässä? Onko ryhmäkarsina täynnä ripulin sairastanutta heinämahaista turjaketta vai kiiltäväkarvaista ja paksufileistä märehtijää. Tiedäthän, minkä ikäisenä teidän vasikat alkavat märehtiä? Tai kuinka paljon vasikkapoploja ne syövät päivässä sillä hetkellä kun vieroituksen pitäisi alkaa? Paljonko päiväkasvut muuttuvat vieroituksen yhteydessä ja jälkeen?

2.      Mihin eläimet pitää saada siirrettyä ja missä iässä? Tuleeko pikkuvasikoiden tiloissa seinät vastaan, mistä syystä eläimet pitää saada vieroitukseen nopeasti. Vai kasvaako ryhmäkoot liian suuriksi.

3.      Miltä eläimet näyttävät vieroituksen jälkeen? Pörrööntyykö karva kuukauden kuluessa vieroituksesta vai jatkuuko vahva kasvu? Onko vieroitusripulia, mikä ei siis ole infektiosairaus vaan olosuhteista johtuvaa.

4.      Mikä tapa käy meille? Mitkä ovat ihmisten resurssit huomioon ottaen kaikkein fiksuin tapa. Kuka hoitajista on eniten ja kuka vähiten kiinnostunut vasikoiden hoitamisesta.

Vieroituksen alkaessa

-        Vasikalla ikää yli 6-viikkoa (-> 8 vk)

-        Väkirehun päivittäinen kulutus 1-1,5 kg

-        Märehtii hyvin

-        Painoa 80-90 kg

-        Vasikka on terve

Ensin pitää olla edellytykset onnistumiseen, jotta voidaan vieroittaa! Onhan vettä, väkirehua ja hyvälaatuista heinää/säilöä ollut koko ajan tarjolla? Rehun tulee houkutella maistamaan, jotta tapa syödä karkeaa kehittyy. Rehut pitää vaihtaa päivittäin, vaikka ne eivät kuluisikaan. Miltä buffettipöytä näyttää vasikan silmien tasolta? Pääsy pöytään, niin että sinne mahtuukin mukaan muiden kanssa. Sama koskee väkirehuastiaa. Syvä astia yhdessä nurkassa, vai kolmenkin vasikan yhteislautanen karkearehujen läheisyydessä?

Siis heinää (lehtevää) ja/tai säilörehua ja vasikoiden väkirehua tarjolle, jotta pötsin tilavuus, lihaksisto ja pötsipapillat kehittyvät. Näin tehdään yksimahaisesta kaverista märehtijä. Tässä on kuitenkin turha lähteä kikkailemaan, vaan yksinkertaisuus on kaunista: ei erilaisia lisäboostiravinne-ekstroja tai viikoittaisia nappulanvaihtoja, vaan valitaan hyvä vasikkarehu jo syntymässä ja mennään sillä ensimmäiset kuukaudet. Tässä kohtaa kaikki muutokset ovat pahasta.

Vettä tarvitaan kuivan rehun kyytipojaksi

Vesi on halpa lisä parantamaan vieroituksen haasteita. Astiasta juomalla vesi menee suoraan kehittyvään pötsiin. Kuten tiedetään, naudat ovat aika huonoja juopottelijoita. Siksi kannattaa panostaa houkuttelevaan veden esillepanoon vasikoiden puffetpöydässä. Ensimmäisenä tietenkin astian malli. Vapaasta pinnasta, jopa samaan aikaan kaverin kanssa on kiva ryystää. Puhdas juoma-astia on myös helppo ja edullinen toteuttaa päivittäisellä tiskiharjan heiluttelulla ja veden vaihtamisella. Isoille eläimille tarkoitetut läpälliset juomakipot eivät oikein sovellu pienelle turvalle. Kylmissä olosuhteissa lämmin vesi on paljon parempaa vasikoiden mielestä, kuin jääkylmä.

Kaikki boosteria vieroitukseen kaipaavat voivat siis antaa vasikalle vesikupin.

Vieroitus alkakoon!

Varhainen vai myöhäinen vieroitus? Tämä on keskustelua herättävä asia, johon kaikilla on mielipide. Ainakin myöhäinen vieroitus on käytössä luomussa ja enenemissä määrissä myös tavanomaisessa tuotannossa olevilla maitotiloilla. Silloin puhutaan vieroituksesta noin kolmen kuukauden iässä. Varhainen vieroitus on jopa 6-viikon iässä tapahtuva, jolloin vieroitus aloitetaan 4-5-viikon iässä. Yleisimmin vieroitetaan 8-9-viikon iässä. Tästä päästään siihen, että määritelmät ovat ihmisten ruotimia lukuja. Luonnostaan emä vieroittaa vasikkansa 6-10 kk iässä. Vasikka kyllä jatkaisi silloinkin vielä maidon imemistä

Varhain vieroitetuilla vasikoilla kasvun notkahdus ja stressi on suurempi, mutta kasvukäyrät kyllä tasaantuvat jossain vaiheessa. Oikeasti vieroitusaikaa ei kuitenkaan aina kannata katsoa kalenterista, vaan siitä, koska vasikkanne ovat siihen valmiita. Sehän sitten riippuu kaikesta edellä kirjoitetusta, ja luonnollisesti tämän lisäksi on aina yksilöitä...

Vapaajuotolla olevat vasikat tarvitsevat pidemmän vieroituskauden (2-3 vk) ja hyötyvät myös myöhäisemmästä vieroituksesta. Vapaajuotosta puhutaan ilmeisesti myös, jos juotto on kahdesti päivässä mahat täyteen. Tämä on melko yleinen tapa juottaa vasikoita ja monilla tiloilla toimiva hyvin toteutettuna.

Voidaan myös miettiä tila- ja vasikkakohtaisesti myöhäistä vieroitusta, jos ripuli (rotavirus ja krypto) haastavat tilaa. Voi olla jopa taloudellisesti kannattavaa pidentää juottokautta näissä tilanteissa rutiinisti kaikille vasikoille. Yksittäisten sairaiden laahaaminen ryhmästä edelliseen ei ole ehkä järkevää. Juottokauden pituutta voi vaikka asteittain myöhäistää ja löydetään sopiva vieroitusajankohta tilalle. Jos kasvuissa eikä muuallakaan ole mitään haasteita, niin muutoksia ei välttämättä kannata tehdä. Ainakaan useampaa muutosta kerrallaan.

Ensin juottokerralla vähennetään juoman määrää 0,5-1 litra/juottokerta kahden-kolmen päivän välein (missään vaiheessa ei kuitenkaan alle kahteen litraan) ja sen jälkeen vähennetään juottokertoja.  Esimerkiksi kahdesti päivässä juotettaessa kerta-annoksen laskiessa noin 2,5-3 litraan, voi toisen juoton korvata lämpimällä vedellä tuttisangosta. Sitten annetaan vielä pelkkää vettä imemällä parin kolmen päivän ajan. Tämä tapa lisää vasikan kuiva-aineen syöntiä, kun se saa elimistöönsä vettä ja auttaa imemistarpeen tyydyttämiseen. Juottoautomaateilla voidaan joutua soveltamaan ja esimerkiksi siirtyä suoraan pelkän veden antamiseen vieroitusryhmälle kun sen aika on. Kuten alussa mainitsimme, tavat pitää räätälöidä jokaiselle tilalle erikseen resurssit ja haasteet huomioiden.

Yhdessä syöden ruoka maistuu paremmin

Vasikat tykkäävät olla toistensa kanssa, ovathan ne laumaeläimiä: kaverin kanssa kasvu on parempaa, leikki aktivoivampaa ja karkearehun syöntikin kehittyy nopeammin. Laumassa tai emänsä kanssa kasvaneet vasikat voivat märehtiä jo kahden viikon ikäisinä. Vieroitus on vasikalle valtava muutos, joka vaikuttaa sekä terveyteen, että mielentilaan. Yleisesti ottaen terve ja sosiaalisessa ympäristössä, eli muiden kanssa kasvanut vasikka kestää myös stressiä paremmin, joten tämäkin on iso plussa pari-/ryhmäkasvatuksen puolelle. Stressaantunut vasikka huutaa, imee muita, ei syö kunnolla ja sairastuu herkemmin. Vasikoiden stressi voi kuitenkin olla haastavaa tunnistaa. Näitä kaikkia merkkejä kannattaa pitää silmällä, ja jos niitä alkaa ilmetä, tehdä vieroituskäytäntöihin muutoksia.

Lopuksi vielä kiteytettynä meille sydäntä lähellä oleva asia: vieroitukseen on olemassa miljoona ohjetta, juottokäyrää, asiantuntijalausuntoa ja blogikirjoitusta (ks. yllä), mutta ennen yhdenkään muutoksen tekemistä katso sinne vasikkakarsinaan. Jos vasikka hyötyy vielä juotosta, niin jatka. Voi olla taloudellisempaa pitää pidempi juottokausi ja kasvattaa vasikoita vielä hieman, jos kaikki vasikat sairastavat ripulin viikon ikäisenä tai yskivät kuukauden ikäisenä. Muuten vieroitus voi vaikuttaa negatiivisesti kasvuun. Taloudellisuuden kustannuksella joudutaan tekemään nykyään paljon päätöksiä ja kompromisseja, mutta tiedämme sen, että vasikoiden hyvinvointi on muutakin kuin taloutta ja numeroita. Mukava asia on, että joskus nämä kaksi asiaa kulkevat jopa käsi kädessä.

Eläinlääkärit Noora Forsblom ja Sanni Kallio, Lehmälääkärit.com

Lähteet:

Eveliina Kumpula: Vasikoiden vieroitus juotolta lypsykarjatiloilla
Valio Voimavasikka – materiaali
Leena Tuomisto ja Arto Huuskonen: Juotto- ja vieroitusstrategioiden vaikutukset maitorotuisten vasikoiden kasvuun, terveyteen ja hyvinvointiin
Noora Forsblom: Hoito ja huolenpito takaa terveen ja tuottavan vasikan - luento
Sanni Kallio: Vasikan vieroitus - webinaari

FAKTAT:

Tunnista vieroitusstressi ja kasvun notkahdukset

-        Häiriökäyttäytymistä

o   Muiden vasikoiden, hoitajien ja rakenteiden imeminen

-        Levottomuus ja huutaminen

-        Vaisut vasikat (eivät leiki tai nuku)

-        Maha kuopalla, luut törröllään

-        Pään koko suuri suhteessa muuhun kehoon

-        Pömppömaha suhteessa muuhun kehoon

-        Karva pitkä ja killoton

-        Märehtiminen vähäistä

-        Sairastuvat vieroitusripuliin tai hengitystietulehduksiin

Mitä voi tehdä jokaisella tilalla

-        Vasikoiden kasvun mittaus

o   syntymäpaino, vieroituksen alkaessa ja loppuessa mitattu paino sekä noin kuukausi vieroituksen jälkeen mitattu paino

o   Tästä nähdään notkahtaako kasvu vai onko kaikki ok

o   Päiväkasvutavoitteet? 1kg on helppo muistaa.

o   Kaikkia vasikoita aina ja ikuisesti ei tietenkään tarvitse mittailla. Ottakaa muutamia yksilöitä tasaisesti ympäri vuoden syyniin, niin saadaan kivasti tietoa

-        Vasikoille oma ruokintasuunnitelma ja omat karkearehut

-        Väkirehun kulutus päivässä per vasikka

o   Kun tiedetään paljon väkirehua lisätään astiaan ja jaetaan se vasikoiden määrällä, saadaan päivittäinen kulutus.

o   Sitten ei tule myöskään annosteltua liian isoja määriä astioihin kerralla, jolloin rehun maittavuus heikkenee ja hävikki suurenee. Astiassa on kuitenkin hyvin tärkeää olla aina nappulaa.

-        Selkeät toimintaohjeet ja vastuuhenkilö

o   Kun on paljon sopan keittäjiä, tulee huono soppa

o   Yksi vastuuhenkilö, joka on vastuussa ja kiinnostunut kokonaisuudesta (yleensä naispuolinen )

o   Selkeät toimintaohjeet, joita kaikki noudattavat

o   Suunnitelma pahan päivän varalle. Eli miten toimitaan, kun vasikat eivät kulje, karsinat täyttyvät, on poikimaruuhkaa tai iskee ripuli.