Lehmälääkärit.com
Tukea, terveyttä ja tuottavuutta tiloille

Airi Niemistö toimii kunnaneläinlääkärinä Seinäjoella. Hänellä on asiakkaanaan monta maatilayritystä, joissa käy myös Lehmälääkärit.comin eläinlääkäreitä. Niemistö kokee, että eläinlääkäreiden välisessä yhteistyössä voittavat kaikki. Maatilayrittäjä saa asioihin useamman näkökannan ja eläinlääkärit toistensa tukea.

– Minulle on helpottavaa ja rauhoittavaa, kun tilalla käy muitakin eläinlääkäreitä. Kollegoiden kanssa voi keskustella, saada varmuutta omille ajatuksille ja pyytää neuvoa, Niemistö kertoo.

Ulkopuolinen näkee asiat tuorein silmin

Jos maatilayritys haluaa käyttää useampaa eläinlääkäriä, ensin suunnitellaan selkeä työnjako. Aluksi voidaan järjestää esimerkiksi yhteinen tapaaminen, jossa maatilayrittäjät, kunnaneläinlääkäri ja Lehmälääkärit.com päättävät, kuka tekee minkäkin osa-alueen ja kuinka usein tilalla käydään.

– Käyntien välillä lähetämme eläinlääkäreiden kesken sähköpostia ja pidämme toisemme ajan tasalla. Pohdimme myös yhdessä, jos tilalla on jokin akuutti asia tai haluamme johonkin asiaan kollegan näkemyksen.

Niemistön mukaan jokaisella tilalla olisi hyvä käydä vähintään kerran vuodessa ulkopuolinen asiantuntija, joka katsoo asioita uusin silmin. Vuosikäyntejä varten Niemistö kehottaa maatilayrittäjiä miettimään valmiita kysymyksiä ja kertomaan avoimesti, mitä tilalla suunnitellaan.

– Nykypäivän maatilat ovat isoja yrityksiä ja paineet ovat kovia. Myös siksi on fiksumpaa, että tilalla on monta eläinlääkäriä tutkimassa tilannetta ja jakamassa vastuuta.

Ajan ja rahan priorisointia

Niemistö kertoo arvostavansa sitä, että Lehmälääkärit.com hahmottaa isoja kokonaisuuksia. He tekevät töitä ympäri Suomea, joten heillä on laaja kokonaiskuva ja uusinta tietoa.

– Lehmälääkärit.com osaa priorisoida, mihin aika ja raha tilalla kannattaa käyttää. Olen pannut merkille, että heidän ansiostaan tuottavista tiloista saadaan vielä paremmin tuottavia.

Niemistö ei koe toisen eläinlääkärin käyttämistä epäluottamuslauseena, vaan hyödyllisenä asiana. Tällä hetkellä Suomessa on eläinlääkäripula ja tilakoko on kasvanut, joten on realistista ajatella, että tilalla käy kunnaneläinlääkärin lisäksi muitakin asiantuntijoita.

– Kun olen nähnyt, kuinka paljon töitä lehmälääkärit tekevät tiloilla, olen tajunnut, että omat resurssini eivät millään riittäisi kaikkeen. Lehmälääkärit.comin terveydenhuoltokäynnit ovat kiireettömiä ja ne varataan etukäteen, joten myös maatilayrittäjät voivat varautua käynteihin.

Virve Korhonen on Lehmälääkärit.comin osakas ja toinen perustajista. Hän tiesi jo lapsena haluavansa eläinlääkäriksi. Lahdessa varttunut Korhonen päätyi kuitenkin ensin Ypäjän hevosopistoon opiskelemaan maatilatalouden perustutkinnon ja maaseutuyrittäjätutkinnon, ennen kuin tie vei eläinlääketieteelliseen.

– Olen harrastanut ratsastusta 10-vuotiaasta asti ja tottunut käsittelemään isoja eläimiä. Maaseutuala tuli tutuksi Ypäjällä ja siitä on ollut hyötyä myös eläinlääkärin työssä, Korhonen kertoo.

Lehmälääkärit.com syntyi tarpeeseen

Opiskeluaikana ajatus tuotantoeläimiin suuntautumisesta vahvistui. Korhonen piti paljon opiskelujaksosta Saaren eläinklinikalla ja perehtyi nautoihin kunnaneläinlääkärin sijaisuuksissa. Maatilayrittäjät ovat hänen mielestään mukavia ihmisiä, joiden kanssa on helppo tehdä yhteistyötä.

– Valmistumisen jälkeen kävin paljon nautoihin liittyvissä täydennyskoulutuksissa Suomessa ja ulkomailla. Aloimme pohtia, että uusi tieto pitäisi viedä myös maatilayrittäjien käyttöön ja perustimme Lehmälääkärit.comin vuonna 2015 juuri tähän tarkoitukseen.

Lehmälääkärit.comin ajatuksena on ollut alusta asti viedä kentälle tuoretta tietoa ja tehdä kiireetöntä terveydenhuoltoa. Yritys kasvoi nopeasti useammalla osakkaalla ja eläinlääkärillä.

– Jokainen uusi eläinlääkäri on tuonut mukanaan uutta osaamista, asiakkaita ja uusia alueita.

Yrittäjyys tuntuu hyvältä

Korhonen kertoo pitävänsä yrittäjyydestä. Hän nauttii etenkin numeroiden pyörittämisestä ja Excel-taulukoista.

– Yrittäjänä voin tehdä töitä silloin kun haluan ja saan suunnitella päiväni itse. Minua ei ahdista aamulla ryhtyä töihin, vaan pidän työtäni mielenkiintoisena ja mukavana.

Lehmälääkärit.comin eläinlääkärit asuvat eri puolilla Suomea, mutta he pitävät yhteyttä aktiivisesti WhatsAppissa. Kerran viikossa Teamsissa on ”kahvihuone”, johon kaikki halukkaat voivat osallistua. Kerran kuukaudessa pidetään oppis, jossa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Yleensä oppiksissa on myös jokin käsiteltävä teema tai mukana on yhteistyökumppani, joka esittelee tiettyä aihetta.

Uusia eläinlääkäreitä

Tulevaisuudessa Korhonen haluaa paneutua yhä enemmän yrittäjyyteen ja yrityksen kehittämiseen. Lehmälääkärit.com rekrytoi myös uusia eläinlääkäreitä uusille alueille.

– Emme kasva kasvamisen vuoksi, vaan asiakkaitamme varten. Mitä kattavammin meitä on eri alueilla, sen paremmin voimme palvella asiakkaitamme.

Korhonen tekee paljon töitä, mutta vapaa-ajallaan hän käy lenkillä ja tapaa ystäviä.

–Yritän kyllä, että työpäiväni eivät venyisi liian pitkiksi. Mutta kun tämä työ on niin kivaa, Korhonen naurahtaa.

Lehmälääkärit.comin palveluita on helppo ostaa ja kokeilla matalalla kynnyksellä. Lehmälääkärit.comin verkkosivuilla on valmiit palvelupaketit (https://www.lehmalaakarit.com/palvelut/terveydenhuolto) joista saa tietoa siitä, mitä palvelut pitävät sisällään. Asiakkaan ei kuitenkaan tarvitse tietää, minkä paketin haluaa, vaan sisällöstä sovitaan yhdessä.

Lehmälääkärit.comin osakkaat Mervi Yli-Hynnilä ja Virve Korhonen kertovat, että uuden asiakkaan kannattaa ottaa yhteyttä joko suoraan tiettyyn eläinlääkäriin, yleiseen numeroon/sähköpostiin tai Lehmälääkärit.comin verkkosivuilta löytyvän yhteydenottolomakkeen kautta.

– Keskustelu uuden asiakkaan kanssa alkaa perustietojen selvittämisestä: missä päin maatilayritys sijaitsee, onko kyseessä lypsy- vai lihakarjatila, toivooko asiakas säännöllisiä käyntejä, vuosikäyntejä, täsmäkäyntiä tiettyyn ongelmaan vai haluaako hän vain koittaa palveluamme kertaluontoisesti, Korhonen kertoo.

Asiakkaan kanssa keskustellaan myös lääkeluovutuksesta. Jos lääkeluovutus halutaan, käyntien pitää olla lain mukaan säännöllisiä.

– Jatkuviin TH® Huolenpito -sopimuksiin suosittelemme, että eläinlääkäri käy tilalla vähintään joka toinen kuukausi. Näin saadaan aikaan tuloksia. Myös nupoutusten takia käyntiväli on sopiva, Yli-Hynnilä sanoo.

Toimintamalli päätetään yhdessä

Yli-Hynnilä ja Korhonen korostavat, että eläinlääkärit kuuntelevat asiakkaan mielipidettä siitä, millä toimintamallilla yhteistyötä halutaan toteuttaa. Toiset tilat haluavat tarkat toimintaohjeet ja tsemppausta, kun taas toiset tilat enemmän käytännön asioiden hoitoa.

– Jos tarve vaatii, meiltä voi käydä kaksikin eläinlääkäriä. Joka tapauksessa asiakas saa koko verkostomme asiantuntemuksen käyttöönsä, sillä konsultoimme toinen toisiamme, Yli-Hynnilä sanoo.

Jos asiakas haluaa jatkuvan TH® Huolenpito -palvelun, ennen ensimmäistä käyntiä tehdään yleensä Nasevan terveydenhuoltosopimus. Eläinlääkärille voidaan antaa myös valtuutukset meijereiden järjestelmiin, jotta hänellä on laajemmat tiedot käytettävissään.

– Lisäksi teemme asiakkaan kanssa vapaamuotoisen huolenpitosopimuksen, jossa määritellään käyntitiheys, neuvonnan määrä ja tilalla toteutettavat palvelut. Asiakkaan kanssa keskustellaan myös siitä, miten niin tila kuin eläinlääkäri voivat valmistautua käynteihin etukäteen, Korhonen kertoo.

Eläinlääkärin käyntiä kannattaa valmistella etukäteen

Tyypillisesti asiakas lähettää etukäteen työlistan tilakäynnille. Hoidettavat eläimet on hyvä merkata ja ottaa mahdollisuuksien mukaan myös kiinni ennen käyntiä. Käynnit laskutetaan tuntiperusteisesti, joten on myös tilan etu, että käyntiin on valmistauduttu.

– Käytännön töiden lisäksi laitamme sopimusasiat viimeistään ensimmäisellä käynnillä kuntoon ja käymme läpi lääkeluovutussuunnitelman, Yli-Hynnilä kertoo.

Niin ensimmäisellä käynnillä kuin myöhemminkin keskustellaan myös tilan tavoitteista ja tehdään suunnitelmaa tuleville käynneille.

– Kun asiat on hyvin suunniteltu, myös tavoitteisiin on helpompi päästä, Korhonen ja Yli-Hynnilä summaavat.

Mervi Yli-Hynnilä on Lehmälääkärit.comin osakas ja eläinlääkäri. Hänellä on yli 30 vuoden kokemus nautojen terveydenhuollosta. Hän on niitä harvoja ihmisiä Suomessa, jotka tekivät terveydenhuoltotyötä jo 1990-luvulla. Yli-Hynnilä on nähnyt koko kehityksen kirjon. 
– Koen, että työni on ollut tietyllä tapaa jatkumoa tähän päivään asti. Kun opiskelin, lypsykarjojen terveydenhuoltoeläinlääkärin ammattia ei ollut ollenkaan Suomessa. Ja nyt työskentelen Lehmälääkärit.comissa, joka tekee pelkästään terveydenhuoltoa. Kehittäminen on vaatinut järjestelmällistä työtä ja innostuneita ihmisiä. 

Innostuneet maatilayrittäjät veivät mennessään 

Opiskellessaan eläinlääkäriksi Yli-Hynnilä tapasi miehensä Jorman, jolla oli maitotila. Valmistuttuaan vuonna 1986 Yli-Hynnilä muutti miehensä kotitilalle Kuortaneelle. Siellä hän teki töitä yksityisenä eläinlääkärinä ja paikallisten kunnaneläinlääkäreiden sijaisena. 
Etelä-Pohjanmaa on maatalousaluetta, joten Yli-Hynnilä pääsi nopeasti tutustumaan paikallisiin maatilayrittäjiin, lomittajiin ja siementäjiin. Mukavat ja innostuneet ihmiset saivat hänet kiinnostumaan yhä enemmän naudoista. 
– Kuortaneella oli edistyneitä tiloja ja tiedonhaluisia yrittäjiä. Se sai minut miettimään, miten asiat voisi tehdä fiksummin. Minua pyydettiin töihin Valiolle, jossa aloimme lanseerata ennaltaehkäisevää ajattelutapaa. Siihen asti oli hoidettu vain sairaita eläimiä. 

Mitä terveydenhuoltoeläinlääkäri tekee? 

Työt Valiolla jatkuivat erilaisina hankkeina, joissa konseptointiin terveydenhuoltoeläinlääkärin työtä ja kehitettiin palvelua. 
– Suunnittelimme, mitä terveydenhuoltoeläinlääkäri tekee ja mitä käynnit pitävät sisällään. Tämä tuntuu nyt itsestään selvältä, mutta sitä se ei ollut silloin. Olin myös rakentamassa ETT:llä ja ProAgrialla nautaterveydenhuoltojärjestelmää Nasevaa. 
Vuonna 2007 Yli-Hynnilä päätti ryhtyä päätoimiseksi yrittäjäksi. 
– 20 vuotta kahta työtä, neljä lasta ja kotitilalla uuden navetan rakentaminen saivat ajattelemaan, että haluan suunnitella itse aikatauluni ja työtehtäväni, Yli-Hynnilä naurahtaa. 

Eläinten hyvinvointi on kehittynyt huimasti 

Vuosien työn tuloksena ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta on tullut työkalu, jonka avulla maatilat voivat kehittyä. Hyödyt elintarviketeollisuudelle ovat tulleet sen mukana, sillä hyvinvoivat eläimet ovat valttikortti myös suomalaisen ruoan markkinoinnissa. 
– Suurin motiivini tähän työhön on kuitenkin aina ollut maatilayrittäjien työn järkeistäminen ja eläinten olosuhteiden parantaminen. Palkitsevinta on nähdä, miten asiat kehittyvät maatiloilla yhteistyömme ansiosta. 

Lehmälääkärit.com on työkavereiden ja osaamisen verkosto 

Yli-Hynnilä liittyi Lehmälääkärit.comiin vuonna 2018, kun häntä pyydettiin osakkaaksi.  
– Halusin työkavereita, joiden kanssa voin jakaa osaamistani ja joilta opin uutta tietoa. Yhdessä ideoimme, luomme uusia palveluita ja teemme markkinointia. Lehmälääkärit.com on ollut urallani hyvä jatkumo nautojen terveydenhuoltopalvelujen kehittämiselle. 
Yli-Hynnilä on ilahtunut siitä, että Lehmälääkärit.comissa on terveydenhuollosta innostuneita eläinlääkäreitä, jotka jatkavat hyvin tehtyä työtä. 
–On hienoa huomata, että muutkin haluavat tehdä tätä. Kaikista tärkeintä on kuitenkin se, että tuottajat kokevat ennaltaehkäisevän terveydenhuollon tärkeäksi. Asiakkainamme on Suomen huipputiloja. 
Yli-Hynnilän mukaan Suomen nautaterveydenhuolto on kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Voimme olla ylpeitä sekä hyvinvoivista eläimistä että maidon laadusta. 
– Meillä ei ole mitään syytä hävetä. Kaikki alan toimijat ja maatilayrittäjät ovat tehneet hyvää työtä ja tulemme tekemään sitä tulevaisuudessakin, Yli-Hynnilä kiteyttää. 

Oletko kyllästynyt päivystämään puhelinta? Ärsyttääkö huomion jakaminen kaikkiin eläinlajeihin undulaateista alpakoihin? Oletko kyllästynyt multitaskaamiseen ja riittämättömyyden tunteeseen? Meillä on sinulle ratkaisu: lehmälääkäriksi ryhtyminen!

Etsimme uusia eläinlääkäreitä Lehmälääkärit.com-verkostoomme. Jos olet kiinnostunut naudoista ja terveydenhuollosta, jatka lukemista.

Millaista lehmälääkärin työ on?

Lehmälääkäri tekee ennalta sovittuja terveydenhuoltokäyntejä. Kullakin lehmälääkärillä on vakiasiakkaat, joiden kanssa työn tulokset tehdään yhdessä näkyviksi. Työssä pääsee tekemään myös yhteistyöyritysten ostopalveluihin liittyviä terveydenhuoltokäyntejä ja koulutuksia.

Meillä työpäivät saa suunnitella omannäköisiksi ja kalenterisi näyttää juuri sellaiselta kuin haluat. Jos sinulla on jokin osa-alue, johon haluat perehtyä tai josta olet innostunut, kannustamme kouluttautumaan. Ajattelemme, että innostuksesi palvelee koko yritystä ja asiakkaitamme. Jos teet erikoistumisopintoja, ohjaamme työtäsi mielellämme.

Lehmälääkärit.comissa pääset osaksi huipputiimiä, sillä tarjoamme Suomen parasta nautaterveyden osaamista. Jaamme tietoa aktiivisesti ja tapaamme toisiamme säännöllisesti. Tämän lisäksi osaamistasi arvostetaan, sillä Lehmälääkärit.comilla on hyvä brändi ja meitä pidetään luotettavana ja ammattitaitoisena yhteistyökumppanina.

Millaista lehmälääkärin työ ei ole?

Lehmälääkärin työ ei ole jatkuvaa puhelimen päivystämistä. Tilakäynneillä haluamme keskittyä täysillä työhömme ja asiakkaaseen. Meidän ei tarvitse myöskään olla tavoitettavissa iltaisin tai viikonloppuisin, ellemme itse halua.

Emme sammuttele tulipaloja, vaan ennaltaehkäisemme niitä. Meillä maanantait eivät ahdista, sillä kun työ tuntuu merkitykselliseltä, sitä tekee mielellään. Meillä ei myöskään tarvitse huolestua ylhäältä päin annetuista käskyistä, koska sellaisia ei ole. Suunnittelemme kaiken yhdessä ja pääset päättämään, millaisia töitä Lehmälääkärit.com tarjoaa.

Lehmälääkärin ei tarvitse puurtaa tulos tai ulos -mentaliteetilla, sillä tulostavoitteet määrität sinä itse. Lehmälääkäri saa tehdä töitä niin paljon tai vähän kuin haluaa.

Sinun ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, sillä sinusta tulee hyvä yhdessä asiassa: naudoissa. Luksusta, vai mitä?

Millainen lehmälääkärin ansiotaso on?

Lehmälääkärit.comissa jokainen eläinlääkäri on yrittäjä, mutta osa verkostoamme, kuten franchiching-yrityksissä. Ansiotasosi määräytyy sen mukaan, paljonko tekee töitä. Asiakashankinnassa edellytetään omaa aktiivisuutta, mutta saat töitä myös Lehmälääkärit.comin kautta.

Meillä on tällä hetkellä hyvä työtilanne. Kun saat omat vakiasiakkaat, ansiotasosi pysyy vakaana ja ennustettavana ja palkkiosi on reilu kaikille osapuolille. Työsi on palkitsevaa myös henkisesti, sillä näet pitkäaikaisen yhteistyön tulokset maatilayrittäjien kanssa.

Jos kokopäiväiseksi lehmälääkäriksi ryhtyminen hirvittää, voit tehdä osittain esimerkiksi pieneläinpraktiikkaa tai toimia kunnaneläinlääkärinä, kunhan yksityiset lehmähommat tehdään lehmälääkärinä.

Millaisia lehmälääkäreitä etsimme?

Etsimme eläinlääkäreitä, joilla on asenne kohdillaan, onhan tämä työ palveluammatti. Meillä on maanläheinen suhtautumistapa eläimiin ja ihmisiin. Katsomme eduksi, jos sinulla on kokemusta terveydenhuollosta ja/tai nautatiloilla työskentelystä.

Voit olla kuin Heidi (Lue Heidin haastattelu), joka vaihtoi kunnaneläinlääkärin työt pikkuhiljaa lehmälääkärin hommiin. Tai kuin Noora (Lue Nooran haastattelu), joka tuli meille vastavalmistuneena ja on kasvanut yhdeksi Suomen parhaista nautaterveyden osaajista.

Etsimme lehmälääkäreitä kaikkialle Suomeen, mutta erityisesti koko Pohjanmaan alueelle, koska siellä on jo valmista asiakaskuntaa. Edellytämme omaa autoa, sillä lehmät eivät lennä luoksesi, vaikkakin tarjoamme paljon myös etäpalveluita ja -koulutuksia.

Hakeminen

Paikat täytetään heti sopivien henkilöiden löydettyä, joten ole nopea!

Kerro itsestäsi, taustastasi ja kokemuksestasi vapaamuotoisesti ja lähetä hakemus osoitteeseen info@lehmalaakarit.com.

Lisätietoja voi kysyä soittamalla, sähköpostilla tai WhatsAppilla alla olevilta lehmälääkäreiltä:

Sanni Kallio

sanni.kallio@lehmalaakarit.com

044 283 5242

Virve Korhonen

virve.korhonen@lehmalaakarit.com

040 169 7300

Mervi Yli-Hynnilä

mervi.yli-hynnila@lehmalaakarit.com

040 840 1828

Voit kysyä työstä myös muilta tulevilta työkavereiltasi, katso yhteystiedot täältä: Lehmälääkärit

Himangalla asuva Heidi Kyösti on siirtynyt Lehmälääkärit.comille kokoaikaiseksi eläinlääkäriksi. Hän työskenteli aikaisemmin osittain Kalajoen kaupungin kunnaneläinlääkärinä.  
Kyösti aloitti Lehmälääkärit.comissa vuonna 2019 tehtyään kunnaneläinlääkärin työtä yli 10 vuotta. Hän syttyi ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle jo opiskeluaikoina, mutta päätti työskennellä ensin kunnaneläinlääkärinä. 
– Koin, että vastavalmistuneen eläinlääkärinä oli hyvä tehdä ensin akuuttia praktiikkaa ja hoitaa sairauksia. Akuuttityöstä sain eväitä ongelmien juurisyiden löytämiseen ja opin hahmottaa kokonaisuuksia. Halusin Lehmälääkärit.comiin, sillä verkosto tarjoaa tukea ja mukana on osaavia ihmisiä. 
Kyöstin mukaan kunnaneläinlääkärin kokemuksesta on hyötyä myös asiakkaille. 
–– Tiedän, miltä tuntuu hoitaa esimerkiksi poikimahalvausta keskellä yötä ja kokea turhautumisen tunnetta. Kunnaneläinlääkärinä työskenneltyäni ymmärrän hyvin myös sen työn hektistä arkea. 
Tällä hetkellä Kyösti käy lisäksi vuoden kestävää maatilayrittäjäneuvojan koulutusta. Koulutuksessa opiskellaan mm. vuorovaikutusta ja tunnekäyttäytymistä. 

Ensituotokset nousuun 

Kyösti työskentelee pääasiassa Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella. Häntä kiehtovat erityisesti kokonaisuuksien pyörittely ja syy-seuraussuhteiden etsiminen. 
– Yksi lempiaiheistani on nuorkarja. Olemme viime aikoina tarkkailleet useammalla tilalla ensituotoksia. Olen ilahduttavasti huomannut, että ensituotokset on saatu nousemaan. 
Kyöstin mukaan vasikoista puhutaan nykyään paljon, mutta vieroituksen ja ensimmäisen poikimisen välillä vasikka ja hieho helposti unohtuvat. 
– Silläkin ajalla on iso merkitys siihen, millainen lypsylehmä naudasta tulee. Siksi haluan nostaa asiaa esille. 

Asiakastöihin varataan kunnolla aikaa 

Kyöstin päivä koostuu tavallisesti kahdesta tilakäynnistä. Huolenpitokäynneillä käydään ensin läpi kuulumiset ja päivän agenda, jonka jälkeen nupoutetaan vasikat, tarkastetaan tiineydet, poikineet ja kiimattomat, katsotaan lääkeluovutukseen liittyvät asiat ja hoidetaan tarvittaessa sairaat eläimet. Lisäksi käynneillä käsitellään kullekin tilalle ajankohtaisia terveydenhuoltoon liittyviä kokonaisuuksia. Kerran viikossa Kyösti pitää toimistopäivän. 
Kyösti tekee myös ongelmanratkaisukäyntejä sekä Nasevan vuosikatsauksia.  
– Tykkään siitä, että saan suunnitella päiväni itse ja varata käynneille kunnolla aikaa. Pidän yhteyttä asiakkaisiin tarvittaessa tilakäyntien välillä. Ohjaan mielelläni myös koulutuksia, joita onkin tarkoitus järjestää koronan hellittäessä enemmän.  
Lypsykarjojen lisäksi Kyösti on kiinnostunut emolehmien ja lihanautatilojen terveydenhuollosta. Hän onkin tehnyt erikoistumisopintoihin liittyvän harjoittelun A-tuottajilla.  
Kiinnostus märehtijöitä kohtaan syntyi jo lapsuudessa. Kyösti on kotoisin maatilalta, jossa oli vuohia ja lampaita. 
– Meillä on tälläkin hetkellä kolme kyyttöä ja lampaita. Tänä kesänä vanhin kyytöistä poiki sekä uuhet karitsoivat ensimmäisen kerran. Kyllä se oli vaan ihana hetki eläinlääkärillekin. 

Kuopiossa asuva Noora Forsblom liittyi Lehmälääkärit.comiin vuonna 2016, juuri ennen eläinlääkäriksi valmistumistaan. Hän ymmärsi jo opiskeluaikana, että haluaa tehdä töitä asiantuntijana maatilayrittäjän apuna. Kun hän tutustui Lehmälääkärit.comiin, päätös oli selvä. 
– Omat arvoni menevät täysin yhteen sen kanssa, mitä Lehmälääkärit.com edustaa. Tässä työssä yhdistyvät hoitotyö ja asiantuntemus. Olen kuin haalariasuinen yritysneuvoja, Forsblom kertoo. 

Eläinten käyttäytyminen kertoo niiden olosuhteista 

Valmistuttuaan Forsblom teki osittain töitä Lehmälääkärit.comissa ja kunnaneläinlääkärinä, kunnes siirtyi kokonaan Lehmälääkärit.comiin. Tällä hetkellä hän työskentelee pohjoisen Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Forsblomilla on sekä jatkuvia TH Huolenpito- asiakkaita että TH Täsmä -asiakkaita, jotka kaipaavat apua tietyn ongelman ratkaisuun. Sen lisäksi hän pitää luentoja ja DeLavalin robottiohjelmiston käyttöönottokoulutuksia ympäri Suomea. 
– Olen tehnyt eniten töitä tuotantoeläinten käyttäytymisen ja nuorkarjan kanssa. Minua kiinnostaa esimerkiksi Cow Signals -tyyppinen koulutusala. On todella mielenkiintoista tulkita, mitä eläin kertoo käyttäytymisellään ympäristöstään. Eläintä havainnoimalla pystytään näkemään kehityskohdat, joita voidaan parantaa. 

Vasikat taas ovat Forsblomin sydäntä lähellä siksi, että eläimeen pitäisi panostaa pienestä pitäen. 

– Perinteisesti vasikat ja hiehot menevät lypsykarjan sivussa, eikä niitä juuri huomioida, ennen kuin ne alkavat tiinehtyä. Nykyään kuitenkin ymmärretään, että eläimen terveyden tukemisen pitää lähteä pienestä asti, jotta vasikasta saadaan tuottava lypsylehmä. 

Lehmälääkärit.comissa saa jatkuvasti lisäkoulutusta 

Forsblomin kehityskaari vastavalmistuneesta eläinlääkäristä alan asiantuntijaksi on ollut huima. Hän kokee saaneensa Lehmälääkärit.comista sellaista asiantuntijuutta, mitä ei muualta saa.  
Lehmälääkärit.com tarjoaa jatkuvasti laadukasta lisäkoulututusta. Forsblom on mukana järjestämässä kursseja ja voi osallistua niihin itse. Hän saa hyödyntää oppimaansa tietoa myös käytännössä, kirjaimellisesti jalat navetassa.  
Forsblom erikoistuu tällä hetkellä tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäriksi. Hänellä onkin viesti valmistuville eläinlääkäreille: 
– Vaikka terveydenhuoltotyö ei olisi se ala, johon erityisesti haluat suuntautua, Lehmälääkärit.com on niin iso tekijä pelkästään jatkokoulutuksissa, että meidän yritys kannattaa ottaa jo sen takia seurantaan. Järjestämistämme koulutuksista on paljon hyötyä ihan akuuttipraktiikkaankin. 
Forsblom kokee tärkeäksi sen, että hän sai valmistuttuaan heti ”mentoriporukan” ympärilleen. 
– Olen päässyt tekemään töitä sellaisen tiedon ja kokemuksen kanssa, että oma erikoisosaamiseni on kasvanut todella nopeasti. 

Lehmälääkärit.comin osakas ja eläinlääkäri Sanni Kallio kertoo, että Lehmälääkärit.com kehittää omalta osaltaan suomalaista maataloutta. Lehmälääkärit.com parantaa eläinten hyvinvointia, mutta perimmäinen ajatus on koko suomalaisen maatalouden kehittämisessä. 
– Haluamme edesauttaa suomalaisen maatalouden kannattavuutta, jotta sillä olisi tulevaisuus. Ja pakkohan sillä on olla tulevaisuus. Lehmälääkärit.comin ydinasiana on eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Ja kun eläimet ovat terveitä, maatilayritys on kannattavampi, Kallio sanoo. 
Kallio nostaa tärkeäksi asiaksi myös maatilayrittäjien hyvinvoinnin. Kun eläimet voivat hyvin ja toiminta on tuottavaa, ihmiset voivat paremmin. 

Yhteistyö suomen kärkitilojen ja -yritysten kanssa 

Kalliosta tuli Lehmälääkärit.comin eläinlääkäri ja osakas vuonna 2016, kun häntä pyydettiin mukaan yritykseen. Kallio halusi heti ryhtyä osakkaaksi. 
– Pidin omaa Country Vet -yritystä muutaman vuoden, mutta kyllästyin yksin tekemiseen. Kaipasin työkavereita ja sitä, että ehdin perehtyä nautaterveyteen perusteellisesti. Halusin osakkaaksi, sillä tykkään olla itsenäinen yrittäjä ja vaikuttaa asioihin. Päätin ryhtyä Lehmälääkärit.comiin, mutta Country Vet toimii edelleen kotipihassani ja sitä hoitaa kollegani. 
Kallio kertoo oppineensa paljon vuosien aikana Lehmälääkärit.comissa. Hän tekee töitä Suomen kärkitilojen ja -yritysten kanssa.  
– Aina kun opin lisää, huomaan, miten paljon minun pitäisikään vielä tietää. Teen kuitenkin töitä hyvillä mielin, sillä tiedän, että asiakas saa rahoilleen vastinetta. Minulla on työkavereina ja kontakteina Suomen huiput yli yritysrajojen. Jos jään pohtimaan jotakin, voin aina olla yhteydessä verkostooni. 
Asiakastöiden lisäksi Kallion työtehtäviin kuuluu yrityksen hoitamiseen liittyvät asiat, kuten markkinointi, yritysyhteistyö ja HR. Yhteistyö kolmen muun osakkaan kanssa toimii sujuvasti. 

Tulokset esille 

Kallion mukaan suomalaiset maatilayrittäjät saavat olla ylpeitä omasta työstään. Vuosien varrella on tapahtunut paljon kehitystä. Asiakastilojen kehittyminen tuo hänellekin iloa työhön. 
– Yrittäjät eivät välttämättä itse näe työnsä tuloksia. Eläinlääkärin tehtävänä onkin nostaa esille myös positiiviset asiat. Se kirkastaa sekä minun että yrittäjien päivän. 
Eläinlääkärin työssä palkitsee myös luottamuksen saaminen. On tärkeää, että maatilayrittäjä uskaltaa sanoa suoraan, mitä asioita jaksaa muuttaa ja mihin pystyy taloudellisesti. 
– Ei ole mitään järkeä ehdottaa asioita, joita ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Kun asiakas kertoo tilanteestaan avoimesti, voimme priorisoida oleellisimmat asiat. 

Tyytyväiset asiakkaat ja eläinlääkärit 

Lehmälääkärit.com kehittyy jatkossakin. Tavoitteena ei kuitenkaan ole laajentua maailman suurimmaksi nautaterveyden yritykseksi ja tuottaa mahdollisimman paljon osinkoja, vaan tavoitteena on alusta asti ollut asiakkaiden pitäminen tyytyväisinä. Oleellista on, että eläinlääkärit saavat muokata työnkuvansa itselle mielekkääksi. 
– Kukin eläinlääkäri saa päättää, paljonko töitä jaksaa ja haluaa tehdä. Rekrytoimme mielellämme uusia eläinlääkäreitä, mutta teemme sen siksi, että voimme palvella asiakkaita paremmin. Valitsemme myös tarkkaan, millaisia eläinlääkäreitä otamme verkostoomme. 

Kallio viettää vapaa-aikansa mieluiten kotona, sillä hän remontoi parhaillaan Askolassa sijaitsevaa vanhaa taloaan. Talon pihapiirissä riittää muutakin puuhaa. 
– Viihdyn mainiosti kotona. Olen kiinnostunut perinnerakentamisesta, joten vanha talo saa pikkuhiljaa uutta ilmettä. Minulla on myös hevosia ja nautin rennoista maastoratsastuksista. 

Moi! Minä olen Titta-lehmä ja työskentelen lypsylehmänä, eli tuotan maitoa.

Lempipuuhiani ovat makaaminen, märehtiminen, syöminen ja lypsäminen. Aivan parasta on se, kun työnantajani rapsuttavat minua niskasta. Meillä on työpaikalla myös automaattisia harjoja, jos kutitus iskee kesken matkan nukkumasta syömään. Ai että rakastan lehmänä olemista! 

Minulla on teille pieni salaisuus: työterveyshuoltoni pelaa melkein paremmin kuin ihmisillä. Seuraavaksi kerron teille, mistä asioista työterveyteni oikein koostuu. 

Stressitön työskentelyilmapiiri.

 Kukaan ei pidä stressistä, lehmät kaikkein vähiten. Mitä enemmän nukumme päiväunia, sitä enemmän tuotamme maitoa. Meidän työpaikalla jokaiselle on osoitettu omat lepopaikat eli parret. Kun saamme levätä riittävästi, käymme mielellämme työskentelemässä lypsyasemalla tai -robotilla.  

Hyvät työjalkineet. 

Kuten ehkä jo päättelit, lempipuuhaani on syöminen ja nukkuminen. Tiedän, eikö kuulostakin ihanalta? Jotta jaksan käydä riittävästi lypsyllä, sorkkani pitää olla kunnossa. Meillä käy sorkkahoitaja yleensä kaksi kertaa vuodessa. Kun sorkat ovat kunnossa, työmatkat sujuvat joutuisasti. Myös makuulle meneminen ja nouseminen sujuvat kivuttomasti. Lisäksi tissit voivat paremmin, kun jaksamme reippailla useasti päivän aikana lypsylle ja saamme utareet tyhjiksi. 

Raikas huoneilma ja puhtaus.

Jaksatko sinä työskennellä koko päivän tunkkaisessa ilmassa? No en minäkään. Meille lehmille optimaalinen lämpötila on 0–10 astetta. Tuotamme paljon lämpöä ja kaasuja, joten huoneilman vaihtuvuus on aivan oleellista. Meillä käy siivoja monta kertaa päivässä. Ai että, miten nautin puhtaudesta! 

Työpaikkaruokala. 

Jos me lehmät saisimme valita, söisimme aina noutopöydästä! Mikään ei ole maistuvampaa kuin ravitseva buffetlounas. Keittiön henkilökunnan pitää olla koko ajan hereillä, että tarjolla on seitsemää sorttia. Työtehomme hiipuu alta aikayksikön, jos ruoka loppuu kesken. Meidän lounasravintolassa jokaiselle pitää löytyä myös paikka. 

Laboratoriokokeet.

 Ihmiset käyvät yleensä verikokeissa työhöntulotarkastuksessa ja sen jälkeen vain tarvittaessa. Meitä lehmiä sen sijaan analysoidaan koko ajan erilaisilla menetelmillä. Olennaista on esimerkiksi BHB-arvojen tutkiminen verestä. Jos emme syö riittävästi, meillä voi olla piilevää ketoosia, jolloin erilaisten ketoaineiden, kuten rasvahappojen, pitoisuus kehossamme kohoaa. Meille lehmille ketodieetti ei sovi missään nimessä. Työnantajien onkin syytä tarkkailla, että syömme tarpeeksi ja verensokerimme ei laske liikaa. Kehtaisin väittää, että sama koskee työnantajiamme. Heidänkään ei parane päästää verensokeriaan liian alas! 

Työpaikkakiusaaminen. 

Usko tai älä, osa työkavereistani on aika vahvoja persoonia. Siksi onkin tärkeää, että meistä jokainen saa tarpeeksi omaa tilaa, jotta työpaikan ilmapiiri ei kärsi. Kaikkien pitää saada tehdä työnsä rauhassa erilaisista persoonallisuuksista huolimatta.

  
Ergonominen työpiste ja esteettömyys. 

Ihmiset tykkäävät istua mukavilla tuoleilla ja pitää pöydän oikealla korkeudella. Meillä lehmillä ergonomia tarkoittaa makuuparsien mukavuutta ja sitä, ettei kulkuväylällämme ole mitään esteitä. Parsissa niskapuomi ei saa olla väärässä paikassa, ruokintapöydälle pitää päästä helposti, eikä lattia saa olla liian liukas. Jos työpaikka ei ole ergonominen ja esteetön, meille tulee kinnehiertymiä ja muuta renkkaa. 

Gynekologin tarkastukset. 

En ole aivan tietoinen siitä, kuuluvatko gynekologin tarkastukset ihmisten työterveyshuoltoon, mutta meille ne toki kuuluvat. Minulle tehdään säännöllisiä hedelmällisyystarkastuksia. Yleensä tarkastus tehdään ainakin kuukausi poikimisen jälkeen ja tarvittaessa. Eläinlääkäri tekee minulle myös raskaustestit. Jos minulla on hankaluuksia tulla tiineeksi, saan myös hedelmöityshoitoja. 

Säännölliset työterveystarkastukset.

Me lehmät olemme siitä onnekkaassa asemassa, että lääkäri hoitaa meitä suoraan työpaikalla. Eläinlääkäri tekee meille laajemman tarkastuksen vähintään kerran vuodessa ja lisätarkastukset tehdään tarpeen mukaan. Meille kuuluu myös valtakunnallinen päivystys. Jos sairastun, saan suoran yhteyden joko omaan eläinlääkäriini tai kunnalliseen päivystykseen. Päivystävä lääkäri on yleensä paikalla alle kahdessa tunnissa, eikä minun tarvitse lähteä jonottamaan ruuhkaiseen päivystykseen. Suomessa navetoissa on erilliset sairaskarsinat kipeille lehmille, joten voin odotella siellä eläinlääkäriä kaikessa rauhassa. Työnantajamme tarkkailevat koko ajan, että meidän on hyvä olla työssä. Kun terveytemme on kohdillaan, saamme rauhassa nukkua, syödä, tuottaa maitoa ja nauttia elämästä! 

Tanja ja Petri Hovilla on Lappeenrannassa yhden robotin maitotila, jossa on 75 lypsylehmää ja eläimiä yhteensä noin 140. Lehmälääkärit.com tekee tilalle TH® Huolenpito -palvelua. 

– Eläinlääkäri Virve Korhonen käy meillä joka toinen kuukausi, jonka lisäksi hän tekee vuosittaiset Naseva-käynnit. Olemme saaneet muutamassa vuodessa jo isoja tuloksia aikaan, Tanja Hovi kertoo. 

Rutiinityöt ja seuranta joka toinen kuukausi 

Lehmälääkärit.comin ja Hovin maitotilan yhteistyö alkoi vuonna 2018, kun Virve Korhonen piti Hankkijan järjestämää luentoa. Hankkijan projektiin kuului tilakäynti, jonka jälkeen Hovit päättivät jatkaa yhteistyötä Lehmälääkärit.comin kanssa.

 
– Olin aikaisemmin lukenut Lehmälääkärit.comin kirjoittamia artikkeleita ammattilehdistä ja minulle jäi hyvä vaikutelma. Kun tutustuin Virveen, tiesin heti, että hän olisi meille oikea eläinlääkäri. 

Joka toinen kuukausi tehtävällä tilakäynnillä tehdään rutiinityöt, kuten vasikoiden nupoutukset, tiineystarkastukset ja lääkekirjanpidot. Käynnillä päätetään myös tietyt asiat, joihin kiinnitetään erityisesti huomiota ennen seuraavaa tilakäyntiä. Hovin tila saa raportin ja jatkoehdotukset kirjallisina. 

– On hyvä saada ohjeet kirjallisesti, sillä niihin on helppo palata myöhemmin. Jos meillä on jotakin akuuttia, paneudumme silloin siihen syvällisemmin. 

Taloudellinen tilanne on parantunut 

Yhteistyöstä on saatu hyviä tuloksia, jotka näkyvät maatilayrittäjien kukkarossa. Hovin maitotilalta lähtikin vuonna 2020 jopa 166 000 litraa maitoa enemmän meijeriin kuin ennen yhteistyötä. 

– Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti siihen, että siemennykset ja tiineystarkastukset tehdään ajallaan. Poikimaväli on lyhentynyt 40 päivää, mikä tarkoittaa enemmän maitoa ja parempaa rahallista tulosta. Meidän ihmistenkin on helpompi olla, kun eläimet voivat paremmin ja tulemme taloudellisesti toimeen.  

Hovin mukaan TH® Huolenpito on maksanut itsensä takaisin moninkertaisesti. Koska terveydenhuoltoa tehdään ennaltaehkäisevästi, myös akuuttien eläinlääkärin käyntien määrä on vähentynyt. 

Pienillä asioilla on iso merkitys 

Muutaman vuoden aikana Hovin tila on tullut tutuksi myös eläinlääkärille.  

– Virve on oppinut tuntemaan meidän arkeamme ja ymmärtää, mitä asioita meidän on mahdollista toteuttaa käytännössä. Hänen kanssaan asioista on myös helppo keskustella. Joskus ajattelen, että jokin asia on ihan mahdotonta toteuttaa, mutta kun siitä keskustellaan, asia voikin onnistua. Pienilläkin asioilla on iso merkitys. 

Hyvä esimerkki tästä on niskaputkien vaihto kaarevaksi. Hovin tilalla on isoja eläimiä, joten parsista tehtiin tilavampia eläinlääkärin ehdotuksesta. Myös vanhan puolen ilmanvaihto uusittiin, mistä oli hyötyä niin eläimille kuin ihmisillekin. 

– Usein kyse ei ole edes taloudellisista asioista, vaan päätöksestä ryhtyä toimeen. Eläinlääkärin kannustus auttaa keskittymään oikeisiin asioihin ja tekemään oikeita päätöksiä. 

Lehmälääkärit.comilla on suunnitteilla kaikille avoimia kursseja, jotka toteutetaan heti, kun korona sallii. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia kursseista, joita toivoisit järjestettävän!

Jos kurssille on kova tarve, eikä koronatilanteen paranemista voi odotella, Lehmälääkärit.comiin kannattaa ottaa heti yhteyttä ja tilata räätälöity kurssi omalle työporukalle. Lehmälääkärit.com on pitänyt paljon kursseja ja luentoja esimerkiksi lomittajille, tuottajajärjestöille, robottiasentajille ja karjakerhoille.

Samasta aiheesta saa lyhyen luennon tai pitkän kurssin

Lehmälääkärit.comin osakas ja eläinlääkäri Sanni Kallio kertoo, että kurssien sisällöt räätälöidään yhdessä tilaajan kanssa. Usein tilaajalla on mielessä tietty aihe, mutta Lehmälääkärit.com voi myös ehdottaa aihetta, sillä eläinlääkäreillä on näkemystä siitä, mistä asioista kentällä puhutaan juuri sillä hetkellä.

– Keskustelemme aluksi tilaajan kanssa, minkä pituinen kurssi halutaan ja millainen budjetti järjestäjällä on. Samasta aiheesta voi pitää lyhyen luennon tai pitemmän kurssin, joka sisältää sekä teoriaa että käytöntöä, Kallio sanoo.

Kurssien tilaamisessa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä, jotta kurssin suunnitteluun jää aikaa ja kurssi saadaan sovitettua kalenteriin. Lehmälääkärit.comilla on eläinlääkäreitä ympäri Suomea, joten tavallisesti lähimpänä kurssipaikkaa asuva eläinlääkäri pitää kurssin. Jos kyse on erikoisaiheesta, kurssin vetäjäksi valitaan eläinlääkäri, jolla on paras osaaminen aiheesta.

Taidot haltuun käytännön harjoitusten kautta

Kallion mukaan suosittuja kurssien aiheita lomittajille, tuottajajärjestöille ja karjakerhoille ovat esimerkiksi naudan ensiapu ja sairaan eläimen tunnistaminen tilalla sekä tautisuojat, naudan käyttäytymiseen ja käsittelyyn liittyvät kurssit, seleeni, vasikkaripuli, ketoosit, utaretulehdukset ja poikimima-apu.

Teurastamot ja robottivalmistajat ovat usein kiinnostuneita bioturvallisuudesta ja siitä, miten taudit eivät leviäisi tiloilta toiselle tai tiloilla sisäisesti.

– Kursseille voidaan järjestää teoriaosuus, jonka jälkeen asioihin perehdytään käytännön harjoitusten kautta. Olemme harjoitelleet kursseilla käytännössä esimerkiksi naudan ja vasikan letkutusta ja poikimisessa auttamista.

Puolueetonta asiantuntijuutta

Lehmäläääkärit.comin kursseihin ollaan oltu todella tyytyväisiä, sillä palautteen mukaan jokaisen järjestetyn kurssin arvosana on ollut asteikolla 1–5 keskimäärin 4–4,5. Jokaisesta kurssista kerätään nimetön palaute.

– Osallistujat ovat kertoneet, että kursseista on tullut varmuutta omaan toimintaan. Kun tietämys aiheesta kasvaa, osaa tunnistaa ongelmakohdat ja toimia oikein. Tietoa tulee paljon joka puolelta, joten maatilayrittäjän voi olla vaikea tietää esimerkiksi, mitä vapaan kaupan tuotteita, kuten lisärehuja ja vitamiineja kannattaa käyttää. Olemme riippumattomia kaupallisista tuotteista, joten meiltä saa puolueettoman näkemyksen.

Yksi konkreettinen hyöty kursseista ovat rahalliset säästöt. Kun rahallisen panoksen ja oman työpanoksen osaa kohdistaa oikein, maatilayritys voi tehdä isojakin säästöjä.

–  Kurssit ovat rentoja ja maanläheisiä ja niiltä saa vertailukohtaa omaan arkeen. Yleisesti kursseillamme viihtyvät niin tuottajat, eläinlääkärit kuin neuvojatkin, joten laaja-alaista keskustelua tulee paljon.

Tässä esimerkkejä palautteista, jotka on saatu Lehmälääkärit.comin kursseista:

”Todella hyödyllinen kurssi! Yleensä olen tyytyväinen, jos saan yhden asian uutta tietoa, nyt molemmista päivistä jäi vaikka miten paljon. Oli todellakin hintansa väärti.”

”Todella laadukas koulutus ja rento ilmapiiri!”

”Kiva että on tarjolla rajatun aihepiirin kohdennettua koulutusta.”

”Kiitos ihanasta luentokokonaisuudesta! Olin ihan fiiliksissä, kun pääsi näitä ihania luentoja kuuntelemaan. Vaikka paljon tuttua juttua olikin, paljon uutta perspektiiviäkin sain asioihin.”

Lisätietoja luennoista ja kursseista: https://www.lehmalaakarit.com/palvelut/luennot-ja-kurssit

Lue kokemuksia meidän kanssa toimimesta: https://www.lehmalaakarit.com/b/lehmalaakarit-tekevat-yhteistyota

Maaningalla sijaitsevan Kuikkalahti Dairyn yrittäjä Heli Rytkönen kertoo, että heidän maatilallaan on saanut hyviä tuloksia Lehmälääkärit.comin kanssa toimimisesta. Kuikkalahti Dairylla on 220 lypsylehmää ja kolme lypsyrobottia. Kaiken kaikkiaan eläimiä on 350.  
– Olin kuullut Lehmälääkärit.comista paljon hyvää. Kuulin, että he ovat innovatiivisia ja osaavia nuoria eläinlääkäreitä, jotka ovat innostuneita siitä, mitä tekevät. Kun meille tuli haasteita utareterveyden kanssa, päätimme kääntyä heidän puoleensa. Mielikuvani on pitänyt täysin paikkansa, ja olemme olleet heihin erittäin tyytyväisiä. 

Tuloksia jo kolmessa kuukaudessa 

Kuikkalahti Dairy ostaa Lehmälääkärit.comilta TH Täsmä ja TH Etä -palveluita. Lehmälääkärit.comin Anri Timonen kävi ensimmäisellä kerralla tilalla paikan päällä, jonka jälkeen tapaamiset ovat jatkuneet Teams-yhteyksillä kerran kuukaudessa.  
– Halusimme eläinlääkärin, jonka kanssa tekeminen on pitkäjänteistä ja kiireetöntä. Anri sparraa meitä ja on tukena seuraamassa tuloksia, Rytkönen sanoo. 
Ensimmäisellä kerralla tila kierretiin eläinlääkärin kanssa läpi ja tavoitteeksi asetettiin solutason madaltaminen. Kuikkalahti Dairy sai utareterveyden parantamiseen konkreettisia ehdotuksia, joita on helppo toteuttaa arjessa. 
Käynnin jälkeen tilannetta on seurattu etäyhteydellä. Eläinlääkäri hakee robotin tietokoneelta raportit, joista näkee, miten utareterveys ja solujen määrä on kehittynyt. Hän myös kerää ”tärppilehmät”, joiden hoidosta neuvotellaan yhdessä. 
– Aluksi seurattavia lehmiä oli paljon. Anrin ohjeet ovat kuitenkin tepsineet hyvin, joten jo kolmen kuukauden jälkeen huomasimme, että hoidettavien lehmien määrä oli vähentynyt merkittävästi. Tuloksia on saatu heti aikaan. 

Yhteydenpito on helppoa Whatsappilla 

Jos Rytköselle tulee kysymyksiä tapaamiskertojen välissä, hän voi laittaa eläinlääkärille Whatsappilla. Näin hoidot saa nopeasti aloitettua. 
– Whatsapp-viestintä on hyvä esimerkki siitä, että Lehmälääkärit.comilla on nykyaikaisia eläinlääkäreitä. Anri on kovan luokan ammattilainen ja häneen voi luottaa. Meidän ei tarvitse kyseenalaistaa hänen neuvojaan. 
Rytkösen mukaan kaikki ohjeet saa kirjallisena ja ne sovelletaan tilalle sopiviksi. Kuikkalahti Dairylla on esimerkiksi kiinnitetty huomiota robotin käsivarren pesemiseen, vedinharjojen vaihtoon ja juoma-altaiden pesuihin. Nämä ohjeet on viety eteenpäin myös tilan työntekijöille. 

Tiloille, jotka haluavat lisätä tuottavuutta

Rytkönen suosittelee Lehmälääkärit.comin palvelua tiloille, jotka haluavat saada hyviä tuloksia.  
– Lehmälääkärit.com seuraa koko ajan tilan kehittymistä kokonaisuutena ja pitkällä aikavälillä. Jos haluaa nostaa esimerkiksi tuotosta, heidän puoleensa kannattaa kääntyä.  
Rytkönen aikookin suunnata katseen vielä utareterveyttä korkeammalle. Seuraavaksi hän haluaa parantaa keskituotosta ja tehokkuutta tilalla. 
– Lisävinkit eläimen terveyden ylläpitämiseen ja myös ruokintaan ovat tervetulleita.

Nyt vaan lisää pökköä pesään! 

Otetaan haaste vastaan ja kokeillaanpa avata teille mikä on CT-arvo, miten sitä tulkita ja mitä hyötyä siitä sinulle on?