TERNIMAITO – TUHTI TERVEYSJUOMA VASIKOILLE

Yskiviä vasikoita, likaisia takapuolia, päiväkasvuissa parantamisen varaa?
Vasikat saattavat kärsiä ternimaidosta saatavien vasta-aineiden puutoksesta (failure of passive transfer), joka vaikuttaa niiden terveyteen ja tuotokseen vielä pitkään vasikkaiän jälkeenkin. Panostus poikimahetkeen ja ternimaidon juottorutiineihin onkin panostusta tuottaviin tulevaisuuden lypsylehmiin!
Miksi vasikka tarvitsee ternimaitoa?

Lehmän kohdussa kasvavan vasikan ja emän verenkierto on erotettu toisistaan istukan avulla, joka estää suurikokoisten vasta-aine molekyylien siirtymisen emän verenkierrosta syntymättömälle vasikalle. Vasikka siis syntyy vailla minkäänlaista suojaa sen ympäristössä vaaniville taudinaiheuttajille. Emän ternimaidossa olevat vasta-aineet ovatkin vastasyntyneen vasikan ainoa toivo ympäristön taudinaiheuttajilta suojautumiseksi. Vasta-aineet eli immunoglobuliinit, ovat tärkeä osa elimistön puolustusjärjestelmää. Rajusti yksinkertaistettuna niiden tehtävä on tunnistaa elimistölle vieraita aineita (antigeeneja), jotka aktivoivat elimistön puolustusjärjestelmän. Näitä aineita esiintyy esim. virusten ja bakteerien pintarakenteissa. Lisäksi ternimaidossa on liuta muita aineita, jotka mm. muokkaavat vasikan immuunivasteita (valkosolut), stimuloivat vastasyntyneen ruuansulatuskanavan kypsymistä ja toimintaa, suojaavat vasta-aineita tuhoutumiselta vasikan suolistossa sekä kiinnittyvät suolistossa taudinaiheuttajien sitoutumispaikkaan. Ternimaidossa on myös runsaasti energiaa vastasyntyneen kehon lämmönsäätelyyn.

Vasikan oman vasta-ainetuotannon kehittäminen riittävälle tasolle lähtötasosta, joka oli se pyöreä nolla, kestää 3-4 viikkoa! Hyvälaatuisen ternimaidon onkin todettu olevan vasikan eloonjäämisen ja terveenä pysymisen kannalta tärkein tekijä. Mikäli vasikka saa ternimaidosta tarpeeksi vasta-aineita, on sillä pienempi riski sairastua tai kuolla vieroituksen jälkeen ja sen päiväkasvu on parempi verrattuna liian vähän vasta-aineita saaneisiin vasikoihin. Lisäksi tarpeeksi vasta-aineita saaneilla vasikoilla poikimaikä saavutetaan aikaisemmin sekä päästään parempiin maitotuotoksiin eläimen ensimmäisellä ja toisella lypsykaudella. Siitä huolimatta 15,6 % tutkituista vasikoista ei ollut saanut tarpeeksi vasta-aineita amerikkalaisessa tutkimuksessa. Suomessa tilanne ei ole sen parempi viime vuosina tehtyjen tutkimusten mukaan. Lypsykarjatiloilla alle 11 päivän ikäisten vasikoitten vastustuskyky oli puutteellinen 29 %:lla vasikoista ja vasikkakasvattamoissa tutkituista 17 vrk:n ikäisistä vasikoista noin puolella vastustuskyky oli puutteellinen.

Tarpeeksi laadukasta ternimaitoa mahdollisimman pian
Jotta vasta-aineet päätyvät vasikan elimistöön, täytyy sen saada tarpeeksi laadukasta ternimaitoa riittävän pian syntymän jälkeen. Ternimaidon vasta-aineet imeytyvät vasikan ohutsuolesta vain 24 tuntia syntymästä ja sinäkin aikana niiden imeytyminen suolistosta vähenee tunti tunnilta. Nopeus on siis valttia – paras vasta-aine pitoisuus vasikan elimistössä saavutetaan, jos vasikka juotetaan syntymän jälkeen yhden – kahden tunnin sisään!

Kuva 1. Vasta-aineiden (immunoglobuliinit) imeytyminen vasikan elimistöön syntymän jälkeen. Vasta-aineet imeytyvät vasikan suolistosta ensimmäisten 24 tunnin aikana syntymän jälkeen, mutta imeytyminen heikkenee tunti tunnilta. Kuusi tuntia syntymän jälkeen vain 10% vasta-aineista imeytyy vasikan elimistöön. Lähde: http://www.thedairysite.com/articles/1729/colostrum-for-the-dairy-calf/.
Perinteisesti on ajateltu hyväksyttävän vasta-aineiden määrän vasikan verenkierrossa olevan saavutettu, jos vasikka pian syntymän jälkeen saa 150 – 200 g ternimaidon vasta-aineita. Nykyinen suositus on taata vasikalle vähintään 250-300 g ternimaidon vasta-aineita heti syntymän jälkeen. Ternimaidon laatu ja vasikalle juotettu määrä vaikuttavat imeytyvien vasta-aineiden määrään. Ternimaidon laatu eli sen sisältämä vasta-aineiden määrä vaihtelee rajusti lehmien välillä. Laadukkaassa ternimaidossa on vasta-aineita vähintään 50 g/l (Brix-arvo 22%). Mitä huonompi laatuista ternimaito on, sitä enemmän sitä tulee vasikalle juottaa. Ternimaidon juottotapaan kannattaa myös kiinnittää huomiota – emästä imetyn ternimaidon määrästä ei voida mennä takuuseen ja tuttiämpäristä vasikat juovat vain keskimäärin 2,2 litraa (vaihteluväli 1-4 l) kerralla. Riippuen ternimaidon laadusta, tämä määrä ei välttämättä riitä takaamaan vasta-aineiden riittävää pitoisuutta vasikan elimistössä.

Käytännön toimet vasikoiden hyvän vastustuskyvyn takaamiseksi
Vasikan ensimmäiset elintunnit ovat kilpajuoksua vastustuskyvyn saavuttamisen ja taudinaiheuttajien välillä. Taudinaiheuttajat sitoutuvat vasikan suolistossa vasta-aineiden imeytymiskohtiin estäen näin ternimaidon vasta-aineitten imeytymistä. Lisäksi ternimaidon vasta-aineet myös sitoutuvat itse taudinaiheuttajiin, jolloin niiden imeytyminen verenkiertoon estyy. Likaisessa syntymäympäristössä taudinaiheuttajat vievät varmasti voiton. Puhdas, hyvin kuivitettu poikimakarsina sekä puhdas lehmä takaavat hyvän poikimahygienian ja tautipaine vasikalle on ympäristöstä pienempi. Valvotut poikimiset takaavat ternimaidon oikea-aikaisen lypsyn ja juoton vasikalle.
Jotta ternimaidon laadusta voidaan mennä takuuseen, on sen vasta-ainepitoisuus mitattava. Tähän tarkoitukseen markkinoilla on olemassa Brix-refraktometri, jonka käyttö navetassa on nopeaa ja helppoa. Uutuutena on kehitelty myös digitaalinen ternimaitomittari. Muistathan että ternimaidon väri ei kerro laadusta mitään. Kellertävä väri on peräisin karotenoidista, punertava taas verisoluista. Paras ternimaidon laatu saadaan lypsämällä lehmä mahdollisimman pian poikimisen jälkeen. Ternimaidoksi voi kutsua vain ensimmäisen lypsyn maitoa.

Kuva 2. Kuvassa on Godden ym. 2019 artikkelissa julkaistu koostekuva, miten ternimaidon pitoisuudet ja tärkeiden aineiden määrät muuttuvat lypsykertojen mukaan!

Ternimaidon laatu tulee mitata, jotta tiedetään sen todellisuus. Tulokset kannattaa myös kirjata ylös, jotta kokonaisuuden perusteella voidaan reagoida mataliin Brix-arvoihin esim. umpilehmien ruokintaa muuttamalla. Tällaisessa tapauksessa ensimmäisenä kannattaa tarkistaa seleenin ja valkuaisen määrä, sillä näillä on vaikutusta ternimaidon laatuun. Muita ternimaidon laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat lehmän hellestressi, umpikauden pituus, lypsytapa (sekoittuuko ternimaitoon lypsyrobotin putkistoissa huuhteluvesiä?), maidon solupitoisuus, ternimaidon keruun ajankohta, ternimaidon määrä ensimmäisellä lypsykerralla sekä maidon valutus ennen lypsyä. Tilatasolla vähintään 90% lehmistä tulisi tuottaa laadukasta ternimaitoa (Brix% ≥22% = 50 g IgG/l). Hyvälaatuista ternimaitoa voi pakastaa ½ – 1 litran minigrip pusseihin tai kaupallisiin tutilla ja letkulla varustettuihin ternimaitopusseihin. ColoQuick-järjestelmä helpottaa suurella tilalla ternimaidon pakastusta. Ternimaidon sulatuksen pitää olla maltillista ja tapahtua vesihauteessa, jonka lämpötilan pitää pysyä alle 60 asteen etteivät vasta-aineet tuhoudu.

Vasikalle juotettavan ternimaidon määrä tulee suhteuttaa ternimaidon laatuun, vaikka yleinen ohje on juottaa hyvälaatuista ternimaitoa 10-12% vasikan elopainosta. Tämä vastaa 3-4 litraa ternimaitoa holstein-rotuiselle vasikalle. Jotta vasikka saisi 250 g vasta-aineita, se tarvitsee n. 5 l ternimaitoa, jonka Brix on 22 % (vasta-aineita 50 g/l), n. 3 l ternimaitoa, jonka Brix on 26 % (vasta-aineita 85 g/l) tai n. 2 l ternimaitoa, jonka Brix on 30 % (vasta-aineita 125 g/l). Tämä annos tulee antaa vasikalle mahdollisimman pian syntymän jälkeen eli 1-2 tunnin kuluttua syntymästä. Jos vasikka ei jaksa juoda tarvitsemaansa ternimaitoannosta saadakseen riittävästi vasta-aineita heti syntymän jälkeen, tulee loput annoksesta juottaa vasikalle pian uudelleen, 3-6 tunnin kuluttua vasikan syntymästä. Jos vasikka ei jostain syystä kuitenkaan juo, varmistetaan riittävän ternimaidon saanti letkuttamalla (max. 4 litraa kerralla). Katso Youtube-kanavaltamme letkutusvideo! Markkinoilla olevat keinotekoiset ternimaidon korvikkeet eivät tuota yksinään vasikalle riittäviä vasta-ainepitoisuuksia, sillä niissä olevat vasta-ainemäärät vaihtelevat 0,5 g – 30 g välillä.

Vasikan letkutusvideo!

Taulukko 1: Taulukossa on kerrottu, mitä vasta-ainepitoisuutta mikäkin Brixin %-lukema vastaa (noin) ja minkä verran minimissään vasikka tarvitse saadakseen a) 250g ja b) 300g vasta-aineita. Tämä määrä ternimaitoa tulisi siis saada vasikkaan 1-2 tunnin kuluttua, mutta viimeistään 6 tunnin sisällä syntymästä!

Vasikoiden suuri sairastuvuus joko hengitystietulehduksiin tai ripuliin sekä pieni päiväkasvu voivat olla merkki huonosta vastustuskyvystä ja vasta-aineiden puutoksesta. Tämän varmistamiseksi voi vasikoiden verestä mitata vasta-aineiden määrän mieluiten 48 tunnin ikäisiltä vasikoilta. Näytteet voidaan toimittaa joko laboratorioon (esim. Movet) tutkittavaksi tai tutkia optisella refraktometrillä jo tilalla tai eläinlääkärin vastaanotolla. Erinomainen vasikan veren vasta-ainepitoisuus on vähintään 25 g/l, joka vastaa seerumin proteiinien määrää 62 g/l. Mittaamalla säännöllisesti vasikoiden veren vasta-ainepitoisuuksia voidaan ennustaa vasikoiden riskiä sairastua joko yksilönä tai ryhmänä sekä optimoida ternimaidonjuotto-rutiineja vasikoiden terveyden takaamiseksi Seuraavassa taulukossa on esitetty, miten tuloksia voidaan tulkita (taulukko Godden ym. 2019).

Taulukko 2. Vasikoiden vastustuskyvyn luokittelu tilatasolla perustuen alle 10 päivän ikäisten vasikoiden veren seerumista mitattujen vasta-aineiden ja seerumin totaaliproteiinien pitoisuuksiin (Godden ym. 2019).

Ternimaito- ja vasikkaripuliasiaa sekä paljon muuta on tarjolla tulevana syksynä Ripuliretki Vasikkaripulit VEKS! 20.20 koulutuskiertueella.Kevään Ripuliretkikiertue on siirretty syksylle 2020. Paikkakunnat ja ajat ilmoitetaan myöhemmin.
Anri, Heidi ja Virve

Lähteet:
Cabral R.G., Chapman C.E., Aragona K.M., Clark E., Lunak M., Erickson P.S 2016. Predicting colostrum quality from performance in the previous lactation and environmental changes. J. Dairy Sci. 99, 4048-4055.
Godden S.M., Lombard J.E., Woolums A.R. 2019. Colostrum management for dairy calves. Vet. Clin. Food Anim. 35, 535–556.
Godden S.M., Haines D.M., Hagman D. 2009. Improving passive transfer of immunoglobulins in calves. I: Dose effect of feeding a commercial colostrum replacer. J. Dairy Sci. 92, 1750–1757.
Viitala, M. & Kananen, E. Ternimaidon laatu ja laatuun vaikuttavat tekijät itäsuomalaisilla lypsykarjatiloilla. Opinnäytetyö, 2015, Savonia-Ammattikorkeakoulu.
Sandelin A. & Simojoki H. Vasikoiden sairastuvuuteen ja kuolleisuuten vaikuttavat tekijät, onko niihin ratkaisua? Eläinlääkäripäivät 2019 luentokokoelma.
Tenhunen M., Sarjokari K., Kujala T., Utriainen M., Hovinen M., Norring M., Hartikainen K., Soveri T ja Seppä-Lassila L. Vasikoiden kasvatusolosuhteet, hoito ja terveys suurissa suomalaisissa lypsykarjapihatoissa. Suomen Eläinlääkärilehti 2015, 121, 6:311-319.

The Dairy Site. Colostrum for the dairy calf. http://www.thedairysite.com/articles/1729/colostru...