MYYTINMURTAJAT OSA 1: B-VITAMIINI-INJEKTIOT NAUTOJEN HOIDOSSA

Lypsylehmän sairastaessa yksi yleisimmistä oireista on ruokahalun heikkeneminen. Se havaitaan nykyään helposti märehtimistä mittaavilla apuvälineillä, robotin tai rehukioskin tilastoja katsomalla tai itse lehmää tarkkailemalla. Vähentynyt ruokahalu ja siitä seuraava energianpuute myös vaikuttaa paljon lehmän paranemisennusteeseen. Tästä syystä on luonnollista, että ruokahalua parantavat ja lehmän terveyttä edistävät valmisteet herättävät kiinnostusta. Suomen markkinoilla on jo pitkään ollut varoajaton useita eri B-vitamiineja sisältävä valmiste, jota käytetään yleisesti sairaan lehmän tukihoitona ja ruokahaluttomuuden hoidossa. Valmiste on edullinen ja helppo annostella esimerkiksi halvaus- tai asetonitautihoidon yhteydessä. Se on myös helppo lääke annettavaksi ”kaiken varalta” tukemaan lehmän yleistä terveyttä, mitä ikinä se tarkoittaakaan. Kysymys kuuluukin, onko valmiste tehokas ja onko siitä hyötyä vai haittaa?

B-vitamiinivalmisteiden tehosta naudan hoidossa on olemassa tieteellistä näyttöä. Tutkituimpia yhdisteitä ovat tiamiini ja B12-vitamiini (syanokobalamiini). Tiamiini annosteltuna suonensisäisesti on tehokas ja tärkeä hoito akuutin happaman pötsin hoidossa, ja tähän on Suomessa saatavana valmiste (Neuramin) joka korvaa tiamiinin määrää elimistössä pötsin toiminnan häiriintyessä. Akuutissa hapanpötsissä tiaminaasi-entsyymiä muodostuu pötsissä liikaa, ja entsyymi pilkkoo pötsin valmistaman tiamiinin siten, ettei sitä riitä lehmän tarpeisiin. Muodostuu siis akuutti puutos, jonka tuloksena on aivokuoren kuoliotauti (CCN), ja joka vaatii hoitoa. Tiamiinia annostellaan hoidossa 10 mg/kg 2-3 krt vuorokaudessa, eli aikuiselle eläimelle noin 2,5 pullollista per hoitokerta. Valmiste on kuitenkin kallis ja yhden lehmän kerta-annos maksaa useita kymmeniä euroja. B-vitamiinivalmisteiden tehokkuutta piilevien pötsihäiriöiden yhteydessä ei ole tutkittu, mutta kanadalaisen ohjeen mukaan silloinkin tiamiinin annostus olisi useita grammoja / eläin. Jos artikkelin aiheena olevalla B-vitamiinivalmisteella halutaan hoitaa tiaminiininpuutosta 600 kilon eläimellä, hoitoannos on 15 pulloa.

Jos lehmä sairastuu ketoosiin eli asetonitautiin, ruokahaluttomuus ei johdu pötsin toiminnan häiriöstä vaan veren ketoaineiden noususta. Tiamiininpuutteesta ei silloin ole siis kyse. B12-vitamiinia on tutkittu runsaasti liittyen lehmän energianpuutteeseen, ja osassa tutkimuksia on saatu tuloksia siitä, että B12-vitamiinilisäys injektiona parantaisi tuotosta ja ennustetta ketoosiin sairastuneilla eläimillä. Osassa tutkimuksista yhteyttä ei ole kuitenkaan löydetty. Periaatteena taustalla on, että B12 tehostaa glukoneogeneesiä eli rasvojen pilkkomista glukoosiksi, edesauttaa rasvamaksan ehkäisemistä ja auttaa eläintä parantumaan, mikäli sille on jo kehittynyt rasvamaksa. Maailmalla tähän käytetään lääkevalmisteita joissa vitamiinien määrät ja eräät muut ainesosat lääkkeessä (etenkin butafosfaani) ovat osoittautuneet jossain määrin tehokkaaksi ketoosin hoidossa, etenkin jos kyseessä on energianpuutteesta kehittynyt ketoosi, ei rasvamaksan ja insuliiniresistenssin tuloksena kehittynyt ketoosi. Ensimmäisten laktaatiopäivien aikana lihaksensisäisesti annosteltu B-vitamiini ja butafosfaani vähentävät myös erään tutkimuksen mukaan ketoaineiden pitoisuuksia veressä. Tutkimuksissa käytetyt annokset B12-vitamiinille olivat väliltä 0,71 (vaikkakin tämä annos todettiin tehottomaksi) – 10 mg per eläin, ja kaikissa tutkimuksissa annokset toistettiin useaan kertaan.

Suomessa käytettävän valmisteen annosohjeessa mainitaan aikuisen naudan annokseksi 20-40 ml valmistetta. Käytettäessä valmisteyhteenvedin maksimiannosta saadaan B12-vitamiinin kerta-annokseksi 0,2 mg ja tiamiinin kerta-annokseksi 160 mg. B12-vitamiinin saannin tulisi siis olla moninkertainen jotta päästäisiin edes tutkimuksissa saavutettuihin lukemiin. Lisäksi eniten tutkittua butafosfaania lääkkeessä ei ole ollenkaan. Muista lääkkeen sisältämistä B-ryhmän vitamiineista ei ole saatavilla tutkimusta eikä näin myöskään tehokkaita annoksia. Vaikuttavien aineiden osalta lääkkeessä on siis perää, mutta valmiste on kaikilla mittareilla katsottuna liian laimeaa tarjotakseen minkäänlaista tutkimuksissa todettua hyötyä. Jos halutaan antaa B12-vitamiinia ruokahalunsa menettäneen eläimen tukihoitoon, suomalaista valmistetta tulee annostella hieman yli 6 pulloa (annos laskettu ulkomailla ja tutkimuksissa käytetyn lääkkeen ohjeilla) / eläin. Ruokahaluttoman eläimen hoidossa on ensisijaisesti kyse kahdesta asiasta: pötsin tasapainon palauttamisesta ja ruokahaluttomuutta aiheuttavan sairauden hoitamisesta. Vaikkakin injektoitavat valmisteet tuntuvat hyvältä vaihtoehdolta ”varmuuden vuoksi”, niiden teho – ja tässä tapauksessa tehottomuus – on varmistettava. Työnkuvaamme kuuluu kuitenkin eläinten hoito tieteeseen ja luotettaviin hoitomuotoihin perustuen.

-Noora-


Lähteet:
Akins et al. Effects of cobalt supplementation and vitamin B12 injections on lactation performance and metabolism of Holstein dairy cows.Journal of Dairy Science 2013
Beviplex – valmisteyhteenveto. Pharmaca Fennica Veterinaria 2020
Duplessis M et al. Effects of intramuscular injections of folic acid, vitamin B12, or both, on lactational performance and energy status of multiparous dairy cows. Journal of Dairy Science 2017.
Duplessis et al. Effects of folic acid and vitamin B12 supplementation on culling rate, diseases, and reproduction in commercial dairy herds. Journal of Dairy Science 2014
Fürll et al. Effect of multiple intravenous injections of butaphosphan and cyanocobalamin on the metabolism of periparturient dairy cows. Journal of Dairy Science 2010
Gordon et al. 2012. Effects of a combination butaphosphan and cyanocobalamin product and insulin on ketosis resolution and milk production.
Nuber et al. Effects of butafosfan with or without cyanocobalamin on the metabolism of early lactating cows with subclinical ketosis. 2016.
Pyörälä, Satu. Nautojen sairaudet 2015.
Weerathilake et al. Added dietary cobalt or vitamin B12, or injecting vitamin B12 does not improve performance or indicators of ketosis in pre- and post-partum Holstein-Friesian dairy cows. Animal 2019.