Virve kävi katsomassa, mitä Lehmälääkärit.com:n omalle Babe-vasikalle kuuluu. Babe on nyt 7 viikkoa vanha ja kasvaa vapaalla juotolla hyvin. Tästä inspiroituneena hieman tutkimustietoa tiivistettynä siitä, miksi vasikoiden juottoa ei kannata rajoittaa.

Lypsyrotuiset vasikat juovat yli tuplasti enemmän maito kuin perinteinen ”10% elopainosta”-ohje on ollut, jos niillä on siihen mahdollisuus. Ensimmäinen tutkimus, johon ohje rajoittaa vasikoiden päivittäistä juomamäärää 10%:iin elopainosta on vuodelta 1923. Erityisesti 50- ja 60-luvulla tehdyissä tutkimuksissa saatujen tulosten perusteella vasikoiden juottoa rajoitetaan joillain tiloilla vielä tänäkin päivänä, jotta ne alkaisivat syömään kiinteää rehua aiemmin, pötsi kehittyisi nuoremmalla iällä ja että vasikat voitaisiin vieroittaa juotolta aiemmin. Vielä 90-luvulla yritettiin keksiä, miten vasikat voitaisiin vieroittaa maidolta mahdollisimman aikaisin, usein jo alle kuukauden iässä. Viimeisen 20 vuoden aikana on kuitenkin havaittu, että vasikat kasvavat paremmin perinteistä ohjetta suuremmilla juottomäärillä ja että hyvällä kasvulla on positiivisia vaikutuksia lypsylehmäksi kasvavan vasikan myöhempään tuotokseen.

Vasikka saa kaiken ravintonsa maidosta tai juomarehusta, kunnes se alkaa kuluttamaan riittävästi kiinteää ravintoa ja kehittyy märehtijäksi. Luonnossa emän alla holstein vasikat juovat keskimäärin 6 kg/vrk ensimmäisen elinviikon aikana ja 12 kg/vrk yhdeksän viikon ikäisenä.  Ensimmäisen viikon aikana vasikka imee emäänsä noin 8-12 kertaa päivässä ja noin 10 minuuttia kerrallaan. Imemiskertojen määrä vähenee vasikan kasvaessa. Vasikka alkaa märehtimään 2-3 viikon iässä.

Kun maitoa tarjotaan vapaasti, vasikat juovat tyypillisesti noin 20% elopainostaan vuorokaudessa. Holstein vasikalla tämä tarkoittaa noin 10-12 litraa täysmaitoa päivässä. Vapaa juotto parantaa vasikoiden kasvua juottokaudella, vähentää sairauksien esiintyvyyttä ja kuolleisuutta sekä mahdollistaa paremmin vasikoiden luontaisen käyttäytymisen. Eli vapaa juotto siis kaiken kaikkiaan parantaa vasikoiden hyvinvointia.  Yleinen väite, että vapaa juotto aiheuttaisi vasikoille ripulia ei pidä paikkansa. Ripulin esiintyvyys liittyy huonoon hygieniaan, hoitoon ja olosuhteisiin, ei juottomäärään. Sen sijaan heikompi ravintoaineiden saanti rajoitetulla juotolla voi heikentää vasikoiden vastustuskykyä ja siten altistaa ne herkemmin sairauksille.

Vasikat alkavat syömään mitattavia määriä kiinteää rehua noin kahden viikon iässä myös vapaalla juotolla.   On totta, että vapaalla juotolla vasikat kuitenkin syövät vähemmän kiinteää rehua kuin rajoitetulla juotolla juottokauden aikana, mikä saattaa hidastaa pötsin fyysistä ja metabolista kehitystä. Toisaalta on myös tutkimuksia, joissa juottomäärällä tai kiinteän rehun kulutuksella ei todettu olevan vaikutusta pötsipapillojen kehitykseen. Vaikka rajoitetulla juotolla vasikat kuluttavat siis tavallisesti kaksi kertaa enemmän vasikkarehua kuin vapaalla juotolla olevat vasikat, ne eivät silti saa riittävästi energiaa ravinnostaan. Tämä näkyy niiden heikompina päiväkasvuina juottokauden aikana.

Vapaalta juotolta äkillisesti vieroitettaessa vasikoiden päiväkasvu voi heikentyä ja ne saattavat jopa laihtua, jos ne eivät ole oppineet syömään riittävästi kiinteää rehua ennen vieroitusta. Kiinteän rehun syöntiä ennen vieroitusta voidaan parantaa vasikoiden ryhmäkasvatuksella ja tarjoamalla vasikoille maittavaa, hyvin sulavaa rehua sekä vapaasti vettä. Vasikat oppivat kiinteän rehun syöntiä sosiaalisilta kumppaneiltaan, varhaisessa vaiheessa etenkin emältään, mutta myös toisilta vasikoilta. Ryhmässä kasvaneiden vasikoiden päiväkasvu ei notkahda niin paljon vieroituksen aikaan kuin yksilökarsinassa kasvaneiden ja myös pareittain olleet vasikat syövät enemmän vasikkarehua ennen vieroitusta kuin yksilökarsinassa olleet.

Vapaalta juotolta vieroitus tulee aina tehdä vähitellen. Asteittainen maidon vähentäminen lisää kiinteän rehun syöntiä jo ennen vieroitusta, jolloin vasikka jatkaa tai jopa lisää syöntiä maidolta vieroituksen jälkeen, päiväkasvu ei notkahda eikä vasikka koe vieroitusta niin stressaavana. Asteittain vapaalta juotolta vieroitettaessa vasikoiden etumahojen on todettu olevan metabolisesti kehittyneemmät ja painavammat kuin rajoitetulla juotolla olleilla vasikoilla.

Ensimmäinen tutkimus, jossa saatiin viitteitä siitä, että hyvin kasvaneet vasikat tuottavat myöhemmin enemmän maitoa, julkaistiin vuonna 1997.  Viime vuosina on muun muassa todettu, että 22% ensikkokauden maitotuotoksen vaihtelusta voidaan selittää juottokauden päiväkasvulla: jokaista 100 g lisäystä päiväkasvussa juottokaudella lehmävasikka tuottaa noin 100 kg enemmän maitoa ensimmäisellä lypsykaudellaan. Jos verrataan vapaata täysmaitojuottoa vapaaseen juomarehujuottoon, täysmaitojuotolla vasikkana olleet hiehot tuottavat 10% enemmän maitoa ensikkokaudellaan.  Hyvä päiväkasvu varhaisessa vaiheessa alentaa myös hiehojen poikimaikää.

Vasikka siis ”ohjelmoidaan” hyväksi lypsylehmäksi jo juottokaudella! Tai oikeastaan ohjelmointia tapahtuu jo tiineyden aikana, mutta siitä ehkä lisää joskus toiste!

Lähde

Kertz A.F. ym. A 100-year review: calf nutrition and management. J.Dairy.Sci 207;100:10151-10172

Khan M.A. Weary D.M. ja von Keyserlingk M.A.G. Invited review: Effects of milk ration on solid feed intake, weaning and performance in dairy heifers. J.Dairy.Sci 2001;94:1071-1081