Terveydenhuolto sanana on joskus vaikea ymmärtää. Mitä hyötyä siitä muka voisi olla? Nopeita hyötyjä ei saada – TH mitataan vuosissa. Olemme tehneet Lehmälääkärit.com Oy:n aloittamisen jälkeen useita yhteistyöprojekteja ja nyt kun tarpeeksi vuosia on kulunut, voimme jo tarkastella saavutettuja hyötyjä, myös taloudellisesti.

Tässä yksi esimerkki yhteistyöstä. Kaikki kunnia yrittäjäpariskunnalle – he tekevät erittäin hyvää ja arvokasta työtä. On ollut ilo olla heidän apunaan selvittämässä vasikkaripuliongelmaa ja yhteistyömme jatkuu edelleen!

 

Tapausselostus: Lactovac rokotukset hyvin hoidetulla pienen vasikkakuolleisuuden tilalla

Tämän seurannan tarkoitus oli saada kotimaista kuvailevaa dataa Lactovacin vaikutuksista ja kannattavuudesta erittäin hyvin hoidetulla, matalan vasikkakuolleisuuden tilalla.

Tausta

Kyseessä on kahden robotin tila, jonka työt tehdään yrittäjäpariskunnan voimin. Vasikoiden hoito on emännän vastuulla. Tilan keskituotos on 12 500 kg, keskipoikimakerta 2.7, poikimaväli 394 ja hiehojen keskipoikimaikä 24.3kk. Vuodessa syntyy keskimäärin 100 vasikkaa. Poikiminen tapahtuu yksilöpoikimakarsinoissa, joissa alustana kumimatto ja kutterikuivitus. Poikimakarsina puhdistetaan huolellisesti jokaisen poikimisen jälkeen. Vasikat siirtyvät emänsä alta yksilökarsinoihin noin vuorokauden ikäisenä. Jos yksilökarsinoita ei ole tarpeeksi, pikkuvasikat ovat omassa miniryhmässään vapaassa poikimakarsinassa. Vasikkaloimia käytetään ensimmäisten päivien ajan.

Tilan isoin ongelma 2016 lähtien oli vasikkaripuli. Lähes kaikki vasikat sairastuivat vasikkaripuliin noin 4 – 6 päivän ikäisinä. Vasikat lopettivat juomisen osittain tai kokonaan. Ripuli oli vaaleaa ja vetistä ja ripulin kesto oli noin viikko. Ripulin aiheuttajaksi lantanäytteistä todettiin rotavirus toukokuussa 2016 (Evira). Osa vasikoista kehitti itselleen sekundäärisen vakavan suolistotulehduksen, joka vaati antibioottikuurin aloittamista tukihoidon lisäksi. Osa vasikoista kuoli aktiivisesta hoidosta huolimatta. Vasikkakuolleisuus tilalla oli 0 – 3kk ikäisillä vasikoilla 3,67%. Vain yksittäiset vasikat selvisivät oireettomina ensimmäisestä elinviikostaan. Emäntä teki suuren työn myös siirtämällä vasikoita väistötiloihin toiseen rakennukseen tartuntapaineen pienentämiseksi. Suurin harmi oli ripuloivien ja sairastavien vasikoiden hoitoon kulunut ylimääräinen työaika ja sairaista vasikoista aiheutunut stressi. Lisäksi ternimaidon laatu oli laahannut jatkuvasti 14 – 20% Brix-mittarilla mitattuna, ollen vasta-ainepitoisuudeltaan riittämätöntä.

Toimenpiteet

Yhteistyö tilan kanssa alkoi huhtikuussa 2017. Tilalle tehtiin terveydenhuoltosuunnitelma vasikoiden ripulin hallitsemiseksi 22.4.2017. Tällöin tehostettiin vasikoiden juottorutiineita, suunniteltiin umpilehmien ruokinta ternimaidon laadun parantamiseksi sekä päätettiin siirtyä puurakenteisista yksilökarsinoista muovisiin, jotta pesu-, desinfiointi- ja kuivatustoimet olisivat tehokkaita. Vastasyntyneelle annetun ternimaidon määrää lisättiin 2 litrasta 3-4 litraan. Lisäksi mietittiin sairaiden vasikoiden hoitorutiinit, opeteltiin vasikoiden letkutus, vaihdettiin elektrolyyttivalmiste ja suunniteltiin mahdolliset lääkitykset. Tällä hetkellä kaikki vasikat saavat maitoa kahdesti päivässä tuttiämpäristä niin paljon kuin juovat. Karsinat pestään ja desinfioidaan vasikoiden välillä. Kuivikkeena käytetään runsaasti olkea tai kutteria. Jos vasikka sairastuu ripuliin, se saa juottojen välissä kahdesti 2 litraa Benfital Plus elektrolyyttijuomaa valmistajan ohjeen mukaan sekä yhden annoksen kipulääkettä, heti kun ripuli ensimmäisen kerran huomataan. Huonokuntoisille vasikoille, joilla oli merkkejä yleisinfektiosta, aloitettiin antibioottikuuri eläinlääkärin konsultaation jälkeen. Selvästi happamoituneille ja sairaille vasikoille eläinlääkäri soitettiin paikalle suonensisäistä nesteytystä varten.

Tilanne parani uusien rutiinien myötä merkittävästi: vasikoita ei enää kuollut ja ne olivat selvästi elinvoimaisempia. Kaikesta huolimatta vasikoiden kuraaminen jatkui ja edelleen kului liikaa euroja työtunteihin ja elektrolyyttijuomiin. Tällöin päätimme ottaa rokotteet avuksi.

Lactovac rokotteen kustannukset laskettiin: ensimmäisenä vuonna 13,6€ per lehmä (alv 0%) plus hiehot (yhteensä 125 kpl eli 1700€) ja jatkossa 6,8€ (alv 0%) per lehmä plus hiehot (yhteensä 125 kpl = 850€). Todellisuudessa hiehojen osuus jäi tästä pois, koska niiden kiinniottaminen rokotuksia varten koettiin liian hankalaksi. Hiehojen vasikat saivat rokotettujen lehmien ternimaitoa pakkasesta.

Rokotukset ja seuranta

Lactovac rokotukset aloitettiin 19.8.2017 taulukon 1 mukaisella ohjeistuksella. Seurantajaksoiksi valittiin 1.11.2016 – 1.11.2017 (ei rokotetta) ja 1.11.2017 – 1.11.2018 (rokote käytössä). Näin pyrimme varmistamaan, että suurin osa vasikoiden terveydenhuoltosuunnitemassa sovituista asioista olisi tehty ennen rokotusten alkamista. Umpilehmien ruokinnan korjaus tehtiin vasta marraskuun puolivälissä 2017. Tämän ja rokotuksien aloittamisen jälkeen ternimaidon vasta-ainepitoisuudet nousivat Brix lukemiin 22-28%. Muoviset vasikkakarsinat saatiin käyttöön joulukuussa 2017. Jaksojen aikana seurattiin välitysvasikoiden painoja, ripuloivien vasikoiden määrää, vasikoiden kuolleisuutta sekä vasikoiden lääkitysten määriä. Lisäksi laskettiin välitysvasikoista saatu nettotuotto.

Kun lehmä ei ole saanut rokotetta kertaakaan ennen. Lehmä on rokotettu jo edellisellä umpikaudella Hiehot
Lactovac

Tarkoitus: E. colin, rotaviruksen ja koronaviruksen aiheuttaman ripulin vakavuuden ja keston vähentäminen vasikalla.

HUOM! Ei korvaa ennaltaehkäisytoimenpiteitä!

Huom! Älä pistä sairaaseen lehmään!

5 ml kaulanahan alle yhteensä 2 kertaa.

Pistos 1: Kun menee umpeen.

Pistos 2: Kaksi viikkoa ennen odotettua poikimista.

5 ml kaulanahan alle yhden kerran.

Pistos 1: Kaksi viikkoa ennen odotettua poikimista.

Hiehojen vasikoille ternimaito pakkasesta.
Ota ensimmäisen lypsyn ternimaito kaikki talteen jokaiselta lehmältä, mittaa Brix ja pakasta jos hyvälaatuista (>22%).

Taulukko 1: Rokotusohjelma seurantatilalla. Rokotusajankohdat valittu tilan rutiinien, työvaiheiden ja lehmien ryhmittelyn kannalta optimaalisesti.

 

Taulukko 2: Tilan eläinmäärät tarkastelujaksoilla.

1.11.2016 – 1.11.2017 1.11.2017 – 1.11.2018
Lehmien keskimäärä 102 102
Vasikat 0 – 3 kk 10 10
Vasikat 3 – 6 kk 6 6
Hiehot >6 kk 36 34

 

Tulokset

Viimeisin rotan sairastuttama vasikka on todettu marraskuun alussa 2017. Elektrolyyttijuomaa ei ole tarvittu kertaakaan vuonna 2018. Vasikkakuolleisuus laski 3,67%:sta nollaan. Ylimääräinen työ vasikoiden kanssa on loppunut.

Vasikat lähtevät keskimäärin tilalta 19 päivän ikäisenä. Vaihteluväli ensimmäisellä tarkastelujaksolla oli 12 – 33 vuorokautta ja mediaani 17 vuorokautta. Toisella tarkastelujaksolla vaihteluväli oli 10 – 58 vuorokautta, mediaani 16 vuorokautta. Vasikoiden keskimääräiset välityspainot olivat toisella jaksolla keskimäärin 8,5 kg enemmän, minimivälityspainot nousivat 9 kg, maksimit 36 kg ja mediaanikasvu nousi 4,5 kg. Nettohinta välitysvasikoista ensimmäisellä tarkastelujaksolla oli 9 799€ ja toisella 12 525€, jolloin lisääntynyt nettotuotto oli +2 726€.

Pohdinta

Tämän tapausselostuksen tavoitteena oli saada tietoa Lactovac-rokotteen hyödyistä suomalaisella lypsykarjatilalla, jossa esiintyi jatkuvasti rotaviruksen aiheuttamaa vasikkaripulia. Raportointitilaksi valittiin tila, jossa vasikoiden hoito ja havainnointi on erinomaisella tasolla ja vasikkakuolleisuus maltillinen, mutta lähes kaikki vasikat sairastuivat ripuliin.

Rotavirus on yleisin tartunnallisen vasikkaripulin aiheuttaja Suomessa (Evira, 2016). Ensimmäiset raportit Rotaviruksen aiheuttamista ripuleista vasikalla on jo peräisin 1960- luvun lopusta (Mebus ym. 1969). Tyypillisesti rotavirus aiheuttaa 5-15 päivän ikäiselle vasikalle äkillisen vetisen ripulin. Rotavirus lisääntyy vasikan suolen pintasolukossa, muuttaen ja vaurioittaen solujen toimintaa ja tuottaen toksiinia. Tämä estää ravintoaineiden normaalin imeytymisen ja aiheuttaa nesteen kertymisen suoleen. Sairastunut vasikka erittää virusta jopa useiden viikkojen ajan, myös oireettomana. Viruksen aiheuttaman taudin vakavuuteen vaikuttaa vasikan vastustuskyvyn (ternimaitojuotto!) lisäksi viruksen alatyyppi.

Umpilehmien ruokinnalla on epäilty olevan vaikutuksia vasikkaan. Riittämättömällä valkuaisruokinnalla ruokittujen lehmien vasikoiden sairastuvuus ja kuolleisuus lisääntyy, ne ovat heiveröisempiä, aineenvaihdunta on alhaisempaa ja elinvoima heikompi (Quigley and Drewry, 1998, Dunn 2017). Lisäksi on todettu, että ternimaidon vasta-aineiden imeytyminen on heikompaa niillä vasikoilla, joiden emät ovat olleet vajavaisella proteiiniruokinnalla (Burton ym. 1984, Hough ym. 1990). Myös suolistotulehdusten määrä on ollut alhaisempi ja ternimaitoa muodostuu enemmän niillä lehmillä, joiden umpikauden ruokinnassa ollut riittävä energia- ja valkuaispitoisuus (Dunn ym. 2017).

Vasta-aineiden taso ternimaidossa vaihtelee suuresti sekä karjakohtaisesti että karjan sisällä. Yleisesti tiedettyjä vasta-ainetasoon vaikuttavia asioita ovat mm. poikimakerta, vuodenaika, perinnöllisyys, rotu ja kuntoluokka. Rokottamisen tarkoituksena on saada ternimaitoon spesifisiä vasta-aineita, jotka neutraloivat viruksia (Crouch ym. 2001). Crouch ym. 2001 havaitsivat tutkimuksessaan, että rokottamalla umpilehmät rotarokotteella ennen poikimista, rotavirusvasta-aineiden pitoisuus ternimaidossa oli jopa neljäkertainen ja viruksia neutraloiva vasta-ainepitoisuus maidossa säilyi jopa 28 päivän ajan.

Kustannuksia tuli rokotteesta ja rokottamiseen kuluneesta ajasta sekä eläinlääkärin tekemästä vasikkaterveydenhuoltotyöstä. Käyttämämme rokotteen kustannus (Lactovac vet, Zoetis Oy, tukkuhinta 2018: 6,8€ + alv 10%) sadalle lehmälle (hiehoja ei rokotettu) oli ensimmäisenä vuonna 1360€. Jatkossa arvioimme, että rokotettavia lehmiä vuodessa on 115 eli 782€ plus alv. 10%. Eläinlääkärin laskutus vuoden aikana vasikka-aiheista oli 270€ plus alv. 24%.

Lisätuloa tilalle tuli lisääntyneistä vasikoiden välityspainoista +2 726€. Elektrolyyttivalmisteen ja lääkkeiden hinta per yksi sairastunut ripulivasikka arvioitiin olleen noin 15€ per vasikka. 90% sairastuvuudella laskien tila säästi vuodessa lääke- ja elektrolyyttivalmistekuluissa 1350€. Suurin yksittäinen piilevä kulu tulee kuitenkin ensikkokauden tuotosmenetyksistä ja pidentyneestä kasvatusiästä. Alle 3 kk ikäisenä sairastetun ripulin on havaittu vähentävän ensikkotuotosta keskimäärin 344 kg (Svensson ja Hultgren 2008).

Yksikään vasikka ei ole ripuloinut vuonna 2018. Tapausselostuksen tilalla näyttäisi, että positiiviset vaikutukset saatiin aikaiseksi umpiruokinnan tehostamisen ja rokotuksen yhteisvaikutuksesta. Umpiruokinnan korjaamisella saatiin elinvoimaisempia vasikoita ja rokottamalla spesifisiä varta-aineita nimenomaan rotavirusta vastaan. Talon emäntä sanoi ennen ”pelänneensä vasikoiden juottoa”. Hän oli kokenut syyllistämistä ylijuotosta, alijuotosta ja usko ternimaitoon oli mennyt kokonaan. ”Lehmien pistämiseen kuluva työaika ei ole mitenkään verrattavissa sairaiden vasikoiden hoitoon kuluneeseen työmäärään.” Emäntä myös uskaltaa ilmoittaa vasikat välitykseen alle viikon ikäisenä. ”Ennen vasikat ilmoitettiin vasta 2 viikkoisina, että näkee, pysyykö ne hengissä vai ei”. Vasikoiden hoito on nykyään mielekästä, eikä rokottamisesta luovuta.

Kirjallisuuden, tämän tapausselostuksen ja käytännön tilatyön perusteella mielestäni rokottaminen korkean sairastuvuuden rotavirustiloilla on erittäin suositeltavaa. Rokotteesta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos ternimaitojuotto tai muut umpilehmä- vasikkarutiinit eivät ole kunnossa. Rokottaminen on yksi hyvä työkalu nautaterveydenhuollon työkalupakissa.

Tällaiset projektit ovat erittäin antoisia ja näyttävät toteen nautaterveydenhuollon hyötyjä sekä taloudellisesti että työn säästön osalta. Julkaisemme vastaavankaltaisia raportteja myös jatkossa!

Terkuin, Heidi Hiitiö

KYLLÄ NYT MAITO MAISTUU!! <3

Lähteet ja lisälukeminen

Bellows, R. A., and R. E. Short. 1978. Effects of precalving feed level on birth weight, calving difficulty, and subsequent fertil- ity. J. Anim. Sci. 46:1522–1528.

Burton, J. H., A. A. Hosein, D. G. Grieve, and B. N. Wilkie. 1984. Immunoglobulin absorption in calves as influenced by dietary protein intakes of their dams. Can. J. Anim. Sci. 64(Suppl.):185–186.(Abstr.)

Hough, R. L., F. D. Mccarthy, H. D. Kent, D. E. Eversole, and M. L. Wahlberg. 1990. Influence of nutritional restriction dur- ing late gestation on production measures and passive immu- nity in beef cattle. J. Anim. Sci. 68:2622–2627.

Mebus CA, Underdahl NR, Rhodes MB, Twiehaus MJ. Calf diarrhea (scours): reproduced with a virus from field outbreak. Nebraska Agricul- tural Experimental Station Research Bulletin, 1969;233:1-16.

QUIGLEY and DREWRY. 1998. SYMPOSIUM: PRACTICAL CONSIDERATIONS OF TRANSITION COW AND CALF MANAGEMENT. Nutrient and Immunity Transfer from Cow to Calf Pre- and Postcalving J Dairy Sci 81:2779–2790

  1. Svensson1 and J. Hultgren 2008. Associations Between Housing, Management, and Morbidity During Rearing and Subsequent First-Lactation Milk Production of Dairy Cows in Southwest Sweden. J. Dairy Sci. 91:1510–1518

Crouch CF, Oliver S, Francis MJ. 2001. Serological, colostral and milk responses of cows vaccinated with a single dose of a combined vaccine against rotavirus, coronavirus and Escherichia coli F5 (K99). Vet Rec 149:105-108

Dunn, A., A. Ashfield, B. Earley, M. Welsh, A. Gordon, M. McGee, and S. J. Morrison. 2017. Effect of concentrate supplementation during the dry period on colostrum quality and effect of colostrum feeding regimen on passive transfer of immunity, calf health, and performance. J. Dairy Sci. 100:357–370