Aika ajoin tulee kysymyksiä ja kuvia vasikoista, joilla havaitaan heti syntymän jälkeen tai muutaman päivän ikäisenä koukistuneita tai yliojentuneita jalkoja. Mitä ne ovat ja mitä niille pitäisi tehdä? Alla on käsitelty vasikoiden synnynnäiset jänneongelmat ja niihin liittyvät tukihoidot.

Jänteisiin vaikuttavien tilojen kolme eri tyyppiä

Synnynnäisiä jännevikoja vasikoilla on kolmea eri tyyppiä: liian löysät jänteet (lax tendons), koukistuneet jänteet eli jännekontraktiot (contracted tendons) sekä sijoiltaan olevat jänteet (displaced tendons).

Koukistajajänteen löysyys on yleisin taustasyy, jos vasikka seisoo kannoillaan tai jopa vuohisillaan ja sillä on vaikeuksia saada sorkan kärkeä maahan. Tämä vika esiintyy tyypillisesti ennenaikaisilla vasikoilla ja vasikoilla, jotka ovat selvästi odotettua pienikokoisempia, vaikkakin oikea-aikaisia. Tämä tila voi syntyä myös tapaturmaisesti, mutta tällöin vasikka on ollut syntyessään täysin normaali.

Kuvat 1 ja 2: Löysät jänteet. Vaalealla vasikalla lievä, ruskealla vakava tila. Jälkimmäinen vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa, ennuste kuitenkin on kohtalainen, jos vasikka on muutoin kunnossa eikä siltä löydy muita epämuodostumia. Kuvat: http://www.amzaonline.org/PDF/Tendon%20Issues%20of%20Newborn%20Calves.pdf

Koukistuneet jänteet eli jännekontraktiot ovat syynä vasikalla, jonka jalka ei suoristu. Pahimmillaan vasikka ei saa ojennettua jalkaansa ollenkaan ja kävely-yritykset tapahtuvat lähinnä vuohisen etupinnalla. Tämä tila on suhteellisen yleinen ja esiintyy monilla eri roduilla perinnöllisenä ongelmana. Perimän lisäksi vaivan syntyyn on liitetty asentovirheet kohdussa sekä liian iso vasikka emäänsä nähden eli kohdussa on ollut todella ahdasta. Koukistuneet jänteet liitetään usein myös muihin epämuodostumiin, ja tämän vuoksi onkin tärkeää tutkia vasikka kokonaisuudessaan ennen hoitojen aloittamista. Muita epämuodostumia voi olla esim. kitalakihalkio, kääpiö/bulldoggivasikan piirteet sekä arthrogrypoosi eli nivelten epämuodostumat ja kiertymät. Koukistuneet jänteet havaitaan muutaman päivän sisällä syntymästä. Ne voidaan luokitella lieviksi (vasikka kävelee, mutta kannat eivät osu maahan), kohtalaisiksi (vuohinen taittuu ympäri, ja vasikka huojuu vain sorkan terävällä kärjellä) sekä vakava (vasikka kykenee kävelemään vain ympäri taittuneiden vuohisten päällä, eikä sorkka ota lainkaan maahan). Vasikoiden, joilla on kohtalaiset tai vakavat muutokset, juotosta tulee huolehtia. Ne eivät nouse ylös juomaan, joten maito pitää tarjoilla pullosta tai tarvittaessa letkuttaa. Muista ternimaito! Näiden vasikoiden olosuhteiden tulle olla täydelliset – olkea tai muuta kuiviketta pitää olla vähintään 20 sentin kerros. Tämä siksi, että vasikoilla on jaloissa erittäin ohut iho, joka rikkoontuu yllättävän nopeasti toistuvien ylösnousuyritysten myötä, jos sorkka ei ota maahan. Vaurioituneet ihokohdat tulehtuvat helposti ja saattavat hoitamattomana johtaa nivelen ulkopuoliseen tulehdukseen ja jopa niveltulehdukseen.

Kuva 3 ja 4: Vasemmalla koukistunut jänne eli jännekontraktio. Asteikko lievä/kohtalainen. Korjattavissa fysioterapialla ja kärjen alle asetettavalla lätkällä. Mustan vasikan vasemmassa jalassa kohtalainen ja oikeassa vakava jännekontraktio. Molemmat korjattavissa. Tätä vasikkaa pitää pitää todella hyvin kuivitetussa ja pehmeässä ympäristössä ja kovalla alustalla vain fysioterapian aikana.

Kuva 5: Vasikan oikeassa jalassa (ylempänä kuvassa) on jännekontraktio ja vasemmassa on arthrogrypoosi eli nivelet ovat luutuneet kieroon, jolloin väärin luutuneet nivelet saavat jänteetkin pois omilta paikoiltaan. Tämä vasikka oli muutoinkin hieman kehityshäiriöinen eikä ennustetta ollut muuta kuin lopetus.

.

Arthrogrypoosissa puolestaan vika on itse nivelessä, ei jänteissä. Näissä tilanteissa nivel on vääntynyt väärään asentoon ja aiheuttaa jopa 75 % tapauksissa poikimavaikeuksia. Jalkaa on mahdoton kääntää, kun nivel tai nivelet ovat luutuneet väärään asentoon. Tämä tila on havaittavissa heti syntymän jälkeen. Etenkin Herefordilla tämä on perinnöllinen vaiva ja monesti muutkin luiset osat, kuten selkäranka, ovat jotenkin vääntyneitä tai luutuneet vääriin asentoihin.

Kaikissa yllämainituissa tiloissa suosittelen ehdottomasti eläinlääkärin konsultaatiota. Ennusteen ja hoitosuunnitelman muodostamiseksi eläinlääkärin täytyy luokitella vamman laajuus ja tähän liittyen tehdä täydellinen yleistutkimus koko vasikasta. Lievissä tapauksissa, joissa vasikka pystyy kävelemään ja on muutoin täysin normaali, hyvin juova ja pirteä – kuvat tai videopätkä kävelystä ja ylösnoususta riittävät. Hoito pitää myös aloittaa mahdollisimman nopeasti.

Hoidot ja tukihoidot

Kaikkien jännevammojen hoito vaatii vaivannäköä ja niistä on paljon lisätyötä. Lievien ja kohtalaisten tilanteiden ennuste on kuitenkin niin hyvä, että vaivannäkö kannattaa!

Löysät jänteet

Lievistä kohtalaisiin tapauksissa voidaan sorkan kannan alle liimata pieni koroke, joka ohjaa sorkkaa oikeaan suuntaan. Pidä vasikka yksilökarsinassa pehmeällä, huolehdi että vasikka juo. Jos tilanne on paha, se voi vaatia lastoitusta. Lastoituksen mitta ja paikka (ylikorjaamisen ja lisäongelmien aiheutuksen välttämiseksi), sekä oikeanlainen asennus (jotta vältytään hiertymiltä) on eläinlääkärin käyntiä vaativa paikka. Lastoitustapauksissa vasikka vaatii myös kipulääkityksen sekä monesti nukutuksen lastan asennusvaiheessa.

Koukistuneet jänteet

Antamasi fysioterapia on kohtalaisissakin tapauksissa erittäin toimiva tapa, joka nopeuttaa paranemista huomattavasti. Jumppaa jalkaa kevyesti suoraksi ja koukkuun pumppaavin liikkein vähintään kahdesti päivässä. Älä väännä väkisin liian lujaa, jänne saattaa vaurioitua. Nosta vasikkaa pystyyn kovalle alustalle ja liimaa tai teippaa tarvittaessa kärjen alle lisää pituutta esim. ohuesta puupalikasta tai lastunpätkästä (ks. kuva). Tee vasikan nostot ja kävelytykset aina fysiojumpan jälkeen. Muuna aikana pidä vasikka yksilökarsinassa pehmeällä, huolehdi että vasikka juo. Huomaa – pehmeä alusta silloin kun se on ilman valvontaa, fysioterapiassa kovalle alustalle, jolloin jalka pakottuu suoraksi paremmin eikä alusta ole kiikkerä. Jos tila on vakava, se voi vaatia lastoitusta. Lastoituksen mitta ja paikka (ylikorjaamisen ja lisäongelmien aiheutuksen välttämiseksi), sekä oikeanlainen asennus (jotta vältytään hiertymiltä) vaatii eläinlääkärin käyntiä. Lastoitustapauksissa vasikka vaatii myös kipulääkityksen sekä monesti nukutuksen lastan asennusvaiheessa. Jännekontraktioissa hevosilla erittäin toimiva oksitetrasykliinihoito ei vasikoilla erilaisen aineenvaihduntamekanismin vuoksi toimi kunnolla. Vasikoilla annos joutuisi olemaan niin suuri, että todennäköinen tulos on munuaisvika. Tämän vuoksi vasikoilla ei oksitetrasykliinihoitoa käytetä, ja hyvin harvoin sitä edes tarvittaisiin. Kirurginen jänteen katkaisu eläinlääkärin toimesta on myös vaihtoehto ja ennuste tällöin erittäin hyvä. Tämä kannattaa pitää mielessä etenkin arvokkaiden vasikoiden ja esim. emolehmävasikoiden kohdalla. Leikkauksen jälkeen jalka paranee kipsin sisällä 1-2 viikkoa. Kirurgista hoitoa voit kysyä mm. Lehmälääkärit.comilta. Huom! Molemmissa tilanteissa hoito tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti parhaimman tuloksen saavuttamiseksi!

Kuva 6: Kärjille pituutta. Jännekontraktion hoito fysioterapian lisäksi.

page3image2616649664page3image2616650016

Alla vielä “Hoito- ja arviointikaavio”. Kivaa viikonloppua!

T. Heidi

 

Lähteet:

David E. Anderson, André Desrochers, Guy St. Jean. 2008. Management of Tendon Disorders in Cattle Veterinary Clinics of North America, Food Animal Practice, Volume 24, Issue 3:551–566

Steiner Adrian, Anderson D.E. and Desrochers A. 2014. Diseases of the Tendons and Tendon Sheaths. Veterinary Clinics Of North America-Food Animal Practice. Volume 30, Issue:1:157.